Gabriella
Kuvat (c) Crassus1, lisenssi
Virallinen nimi Gabriella
Syntynyt 20.11.2013 (satunnainen ikääntyminen, 20v) Säkäkorkeus 147cm Rekisterinumero VH14-029-0048 Painotus Kouluratsastus |
Rotu, sukupuoli Saksalainen Ratsuponi (75%), tamma
Väri Rautias Omistaja Sahne Stud (VRL-03491) Maahantuoja *lumienkuli* Koulutustaso re 110cm, me 90cm, ko VaB |
Palkittu heinäkuun laatuarvostelutilaisuudessa KRJ-II palkinnolla 97 pisteellä.
Palkittu heinäkuun yleislaatuarvostelutilaisuudessa YLA2 palkinnolla 90,5 pisteellä.
Jouduttiin lopettamaan pahaksi edenneen kaviokuumeen vuoksi 20-vuoden iässä 27.08.2014. Kaipaamaan jäi koko tallin väki!
Palkittu heinäkuun yleislaatuarvostelutilaisuudessa YLA2 palkinnolla 90,5 pisteellä.
Jouduttiin lopettamaan pahaksi edenneen kaviokuumeen vuoksi 20-vuoden iässä 27.08.2014. Kaipaamaan jäi koko tallin väki!
Historia
En tarkkaan muista, mikä Ellenin historia on, sillä tämä neiti kerkesi viettämään äärimmäisen monta vuotta tuontikeskus Alegressa ennen kuin annoin sille kodin Sahne Studista. Muistelisin kumminkin, että tamma asui ennen Alegreen saapumistaan eräällä saksalaisella ratsastuskoululla opetusratsuna ja vieläpä pidettynä sellaisena. Koska Ellen oli tosiaankin pelkkä opetusratsu, ei sillä oltu käyty yksissäkään kilpailuissa eikä sillä ollut jälkeläisiäkään jatkamassa sukuaan. Toisaalta taasen, olihan tamma vasta 7-vuotias kun ostin sen Alegreen odottamaan uutta kotiaan.
Kun uutta kotia ei tuntunut näkyvän, ehdotin silloiselle Sahnen toiselle omistajalle, josko ottaisimme Alegresta muutaman ratsuponin Sahneen kasvamaan, kilpailemaan sekä jatkamaan sukuaan ja tämähän kävi Veeralle hyvin. Veera olikin se, kuka juuri Elleniä ehdotti meille uudeksi kouluratsuksi. Minullakaan ei ollut mitään sitä vastaan ja näin reipas, sekä osaava kouluratsu muutti tiloihimme.
Kertaakaan en ole katunut sitä, että tämä neiti muutti omistukseeni Alegresta. Jos jotain kadun, niin sitä etten tajunnut tamman kapasiteettia aiemmin ja ottanut sitä kilpaponikseni, sillä tällä hetkellä Ellen on pärjännyt äärimmäisen hyvin omassa lajissaan ja jopa aloittelee muissakin lajeissa kilpailemista.
Kun uutta kotia ei tuntunut näkyvän, ehdotin silloiselle Sahnen toiselle omistajalle, josko ottaisimme Alegresta muutaman ratsuponin Sahneen kasvamaan, kilpailemaan sekä jatkamaan sukuaan ja tämähän kävi Veeralle hyvin. Veera olikin se, kuka juuri Elleniä ehdotti meille uudeksi kouluratsuksi. Minullakaan ei ollut mitään sitä vastaan ja näin reipas, sekä osaava kouluratsu muutti tiloihimme.
Kertaakaan en ole katunut sitä, että tämä neiti muutti omistukseeni Alegresta. Jos jotain kadun, niin sitä etten tajunnut tamman kapasiteettia aiemmin ja ottanut sitä kilpaponikseni, sillä tällä hetkellä Ellen on pärjännyt äärimmäisen hyvin omassa lajissaan ja jopa aloittelee muissakin lajeissa kilpailemista.
Luonnekuvaus
Yleisesti ottaen Ellen on suhteellisen meneväinen persoona ja sille pitää keksiä jopa tarhaankin jotain
tekemistä, että se ei alkaisi tekemään kepposiaan. Aidat eivät nimittäin
tätä ponia pidättele! Ei olekaan mitenkään kummallista, että tämän neidin kanssa toimivat ihmiset menettävät hermonsa useampaankin otteeseen päivässä ja siksi Ellenin kanssa tarvitaankin ehdottoman pitkiä hermoja jottei hoitajan tekisi mieli lähteä lujaa karkuun. Vaikka tamma ei varsinaisesti ole ilkeä, eivät kaikki kumminkaan tule sen kanssa toimeen ja sen vuoksi aina joudutaankin miettimään tarkkaan, että kuka tulee varmasti Ellenin kanssa toimeen ennen kuin ketään päästetään varsinaisesti toimimaan tämän neidin kanssa. Toisaalta, jos halutaan miettiä asiaa positiivisesti niin ainakin tammasta löytyy haastatta....
Hoidettaessa erittäin utelias ja keksii välillä kepposia hoitotilanteissakin. Etukavioita puhdistaessa kannattaa varautua pieneen näykkäisyyn takapuolessa. Haluaa maistella kaikkea ja kaikkia ja voisikin siis sanoa että Ellen on äärimmäisen perso kaikelle ruualle, sekä makealle. Jos haluat päästä hoitotoimenpiteiden suhteen mahdollisimman helpolla, suosittelen lahjomaan tamman jonkinlaisilla makupaloilla ja näin kaikkien hermot pysyvät paremmin kurissa. Erityisiä lemppari- tai inhokkihoitotoimenpiteitä ei Elleniltä löydy, tai ainakaan se ei ole näyttänyt niiden olemassa oloa millään tavalla. Vaikka tamma näykkäisisi hoitajaansa hieman, ei se suinkaan tarkoita että Ellen ei jostain pitäisi, se vain yleensä tarkoittaa että tamma on huomiota vailla. Näykkiminen ja vastaava toiminta tulee kumminkin kieltää heti sellaista havaitessaan jottei käytös pääsisi muuttumaan entistäkin huonompaan suuntaan. Tamman käyttäytessä hyvin tulee myös hyvä käytös palkita vaikkapa makupalalla, jotta hyvää käytöstä saataisiin kannustettua jatkumaan myöhemminkin.
Talutettaessa saa koko ajan olla tarkkana ettei Ellen pääse karkuun taluttajaltaan sillä tamma tuntuu olevan varsinainen kahlekuningas. Ei olisi ensimäinen eikä suinkaan toinenkaan kerta kun tämä neiti pääsisi temppuilemaan itsensä irti riimusta ja lähtisi kirmailemaan ympäriinsä tahtoen leikkiä hippaa. Jos kumminkin pääsee käymään niin että Ellen pääsee karkuun, älä missään nimessä lähde jahtaamaan tammaa ympäriinsä sillä tämä vain yllyttää sitä. Jos taluttaja jää seisomaan kärsivällisesti paikalleen, tulee Ellen lopulta takaisin kun se kyllästyy juoksemaan yksinään.
Lastatessa Ellen kulkee kyllä sekä traileriin, että sieltä ulos ongelmitta, mutta kiinnitettäessä tulee tarkastaa että tamma on kunnolla kiinni. Tämän neidin traileriin kiinnitys vaatii nimittäin jo taitoa, jottei trailerin ovea avatessa ole vastassa vapaana kirmaava poni joka tahtoisi jälleen leikkiä takaa-ajoleikkiä. Jos Ellenin saa siis kunnolla kiinni traileriin ja tamma ei pääse itseään solmuista irroittamaan, sujuu matka erinomaisesti ilman minkäänlaisia pelleilyjä: Tämä neiti osaa nimittäin arvostaa omaa henkeään sen verran, että se tajuaa ettei kuljetuksen aikana aleta riehumaan.
Ratsastettaessa erittäin ponimainen ja saattaa kokeilla ratsastajaansa esimerkiksi säikkymällä olemattomia, peruuttaa tai lähteä laukkaamaan kuin nato-ohjus. Ratsastaessa neiti tarvitsee varman ratsastajan joka ei ponin kokeiluja pelästy ja joka omistaa äärimmäisen nopean reagointikyvyn. Ellen hyppää erittäin hyvin, mutta saattaa hieman kuumua ja siksi esteratsastus ei tämän neidin leipälaji olekaan. Esteiden hyppääminen on kumminkin ihan kivaa vaihtelua, mutta varsinkin esteitä kokeillessa tulee ratsastajan olla täysin varma omista kyvyistään. Kouluratsastukseen Ellen on erittäin kiva poni, mikäli sen vain saa kulkemaan nätisti ilman kokeiluja. Tamma onkin kaunista katseltavaa etenkin kun kulkee peräänannossa ja muulloinkin mikäli ratsastajakin osaa hommansa. Lyhyesti sanottuna Ellenissä riittää ratsastajalle haastetta, mutta kun tamman saa kulkemaan tahtomallaan tavalla, on se erittäin palkitseva kokemus.
Hoidettaessa erittäin utelias ja keksii välillä kepposia hoitotilanteissakin. Etukavioita puhdistaessa kannattaa varautua pieneen näykkäisyyn takapuolessa. Haluaa maistella kaikkea ja kaikkia ja voisikin siis sanoa että Ellen on äärimmäisen perso kaikelle ruualle, sekä makealle. Jos haluat päästä hoitotoimenpiteiden suhteen mahdollisimman helpolla, suosittelen lahjomaan tamman jonkinlaisilla makupaloilla ja näin kaikkien hermot pysyvät paremmin kurissa. Erityisiä lemppari- tai inhokkihoitotoimenpiteitä ei Elleniltä löydy, tai ainakaan se ei ole näyttänyt niiden olemassa oloa millään tavalla. Vaikka tamma näykkäisisi hoitajaansa hieman, ei se suinkaan tarkoita että Ellen ei jostain pitäisi, se vain yleensä tarkoittaa että tamma on huomiota vailla. Näykkiminen ja vastaava toiminta tulee kumminkin kieltää heti sellaista havaitessaan jottei käytös pääsisi muuttumaan entistäkin huonompaan suuntaan. Tamman käyttäytessä hyvin tulee myös hyvä käytös palkita vaikkapa makupalalla, jotta hyvää käytöstä saataisiin kannustettua jatkumaan myöhemminkin.
Talutettaessa saa koko ajan olla tarkkana ettei Ellen pääse karkuun taluttajaltaan sillä tamma tuntuu olevan varsinainen kahlekuningas. Ei olisi ensimäinen eikä suinkaan toinenkaan kerta kun tämä neiti pääsisi temppuilemaan itsensä irti riimusta ja lähtisi kirmailemaan ympäriinsä tahtoen leikkiä hippaa. Jos kumminkin pääsee käymään niin että Ellen pääsee karkuun, älä missään nimessä lähde jahtaamaan tammaa ympäriinsä sillä tämä vain yllyttää sitä. Jos taluttaja jää seisomaan kärsivällisesti paikalleen, tulee Ellen lopulta takaisin kun se kyllästyy juoksemaan yksinään.
Lastatessa Ellen kulkee kyllä sekä traileriin, että sieltä ulos ongelmitta, mutta kiinnitettäessä tulee tarkastaa että tamma on kunnolla kiinni. Tämän neidin traileriin kiinnitys vaatii nimittäin jo taitoa, jottei trailerin ovea avatessa ole vastassa vapaana kirmaava poni joka tahtoisi jälleen leikkiä takaa-ajoleikkiä. Jos Ellenin saa siis kunnolla kiinni traileriin ja tamma ei pääse itseään solmuista irroittamaan, sujuu matka erinomaisesti ilman minkäänlaisia pelleilyjä: Tämä neiti osaa nimittäin arvostaa omaa henkeään sen verran, että se tajuaa ettei kuljetuksen aikana aleta riehumaan.
Ratsastettaessa erittäin ponimainen ja saattaa kokeilla ratsastajaansa esimerkiksi säikkymällä olemattomia, peruuttaa tai lähteä laukkaamaan kuin nato-ohjus. Ratsastaessa neiti tarvitsee varman ratsastajan joka ei ponin kokeiluja pelästy ja joka omistaa äärimmäisen nopean reagointikyvyn. Ellen hyppää erittäin hyvin, mutta saattaa hieman kuumua ja siksi esteratsastus ei tämän neidin leipälaji olekaan. Esteiden hyppääminen on kumminkin ihan kivaa vaihtelua, mutta varsinkin esteitä kokeillessa tulee ratsastajan olla täysin varma omista kyvyistään. Kouluratsastukseen Ellen on erittäin kiva poni, mikäli sen vain saa kulkemaan nätisti ilman kokeiluja. Tamma onkin kaunista katseltavaa etenkin kun kulkee peräänannossa ja muulloinkin mikäli ratsastajakin osaa hommansa. Lyhyesti sanottuna Ellenissä riittää ratsastajalle haastetta, mutta kun tamman saa kulkemaan tahtomallaan tavalla, on se erittäin palkitseva kokemus.
Suku
i. Spike's Cookie Saksalainen ratsuponi (50%) e. Little Roscoe Welsh B |
|
Sukuselvitys
Isä Spike's Cookie on nykyisin jo leppoisia eläkepäiviään viettävä, rautias, 148cm korkea saksalainen ratsuponi-ori joka menestyi omassa painotuslajissaan äärimmäisen hyvin ennen eläkkeelle jääntiään. Tämä herra tunnetaankin edelleenkin ympäri Eurooppaa suurten sijoitusmääriensä, sekä erittäin korkean kapasiteettinsa vuoksi ja jälkeläisille löytyy koko ajan kysyntää enemmän kuin Spike's Cookieta keretään käyttämään jalostukseen. Ori on kerennyt keräämään elämänsä aikana arvonimet myös kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta, sekä kantakirjaustilaisuudesta joista molemista herra sai ensimäisen palkinnon nimiinsä. Jälkeläisiä Spike's Cookiella on tällä hetkellä yhteensä kaksikymmentäviisi kappaletta, mutta todennäköisesti lisääkin on syntymässä jos se riippuu ratsuponikasvattajista.
Isänemä Lots Of Potential oli 136cm korkea, rautias welsh b-tamma, joka kilpaili erittäin satunnaisesti mutta sitäkin menestyksekkäämmin painotuslajissaan kouluratsastuksessa. Tamman nimi kuvaakin sen potenttiaalia äärimmäisen hyvin ja tästä neidistä näki jo maitovarsana, että siitä olisi tulossa jotain suurta ja siitä tuo nimikin juontaa juurensa. Lots Of Potential omasi myös erittäin kauniin, sekä rodunomaisen ulkonäön jonka ansiota oli osittain se, että tamma palkittiin suhteellisen nuorena jo kantakirjaustilaisuudessa ensimäisellä palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta, joista kolme oli welshejä ja kaksi ratsuponeja.
Isänemänisä Argent Flashy oli 136cm korkea, ruunikonkimo welsh b-ori joka toimi pääasiassa omistajansa harrasteratsuna, mutta jonka kanssa myös kilpailtiin jonkin verran kouluratsastuksessa. Vaikka menestys ei ollut kovinkaan hyvää, korvasi orin erittäin lempeä, sekä kiltti luonne sen puuttuvan kisamenestyksen. Minkäänlaisiin laatuarvosteluihin Argent Flashyä ei ikinä viety, sillä kilpailumenestystä ei tosissaan ollut paljoa, mutta kantakirjaustilaisuuteen herra sen sijaan vietiin ja sieltä tuli kotiinviemisiksi kolmas palkinto. Jälkeläisiä ori sai elämänsä aikana erittäin paljon, mutta valitettavasti lopullinen jälkeläismäärä ei ole kenenkään tiedossa.
Isänemänemä Little Wing oli 134cm korkea, rautias welsh b-tamma jonka painotuslajina toimi kouluratsastus ja joka oli melkeinpä jokaisen ponikokoisen kouluratsastajan unelmaratsu. Tämä neiti pärjäsi nimittäin painotuslajissaan erittäin hyvin ja tamman kapasiteetti olisi riittänyt vaikka mihin, mutta siitä huolimatta Little Wingillä kilpailtiin ainoastaan maksimissaan helppo a tasoisissa luokissa. Tamma käytettiin elämänsä aikana myös kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ja sieltä se lähti mukanaan toinen palkinto. Jälkeläisiä Little Wing sai elämänsä aikana yhteensä neljä kappaletta, jotka kaikki painottuivat kouluratsastukseen.
Isänisä Midnight Rambler ox oli 149cm korkea, ruunikonkimo arabialainen täysiverinen-ori joka kilpaili lähes koko elämänsä kouluratsastuksen vaativissa luokissa. Tämä herra myös menestyi omassa lajissaan ja orin elinaikana lähes kaikki kouluratsastuspiireissä liikkuvat ratsastajat. Erittäin mahtavan kapasitettinsa lisäksi ori omasi myös todella komean, sekä elegantin ulkomuodon ja senpä vuoksi Midnight Rambler kiinnostikin myös arabialaisten täysiveristen kasvattajia. Jälkeläisiä ori kerkesikin saamaan elämänsä aikana huimat viisikymmentäviisi kappaletta, joista hieman yli puolet olivat arabialaisia täysiverisiä ja loput ratsuponeja. Myös orin jälkeläiset ovat menestyneet erityisen hyvin kouluratsastuksen saralla.
Isänisänemä Lady Lydia ox oli 148cm korkea, ruunikonkimo arabialainen täysiverinen-tamma jolla kilpailtiin sen elämän alkupuoli matkaratsastuskilpailuissa, mutta jonka painotuslaji muutettiin ennen eläkkeelle jääntiä kouluratsastukseen. Menestys molemmissa lajeissa oli ihan kohtuullista ja lopulta Lady Lydia kilpailikin kouluratsastuksen saralla huimaan 23-vuoden ikään ennen kuin jäi eläkkeelle. Koska tämän neidin omistaja ei periaatteen vuoksi teettänyt yhtään varsaa ratsunsa kilpailu-uran aikana, kerkesi Lady Lydia saamaan elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen. Onneksi tämä yksikin jälkeläinen on riittänyt suvun jatkamiseen.
Isänisänisä Black Dante ox oli 151cm korkea, ruunikko arabialainen täysiverinen-ori jonka kilpailu-ura painottui vain ja ainoastaan kouluratsastukseen sen elämän aikana. Ori menestyikin omassa lajissaan äärimmäisen hyvin ja herran nimi tunnettiin kohtuullisen laajalti sekä arabialaisten täysiveristen kasvattajien parissa, sekä kouluratsastuspiireissä. Koska Black Danten suorituskyky oli mahtava koulukentillä, kyseltiin oria myös erilaisten arabiristeytysten jalostukseen, mutta omistaja ei ikinä suostunut muiden kuin puhdasrotuisten arabialaisten täysiveristen jalostukseen. Toisaalta useammalle jälkeläiselle ei olisi ollut tarvettakaan sillä ori sai puhdasrotuisia jälkeläisiä elämänsä aikana huimat kolmekymmentäkolme kappaletta.
Emä Little Roscoe oli 136cm korkea, vaaleanrautias welsh b-tamma joka kilpaili koko pitkän elämänsä ajan kouluratsastuksessa, sekä sai muutamia jälkeläisiä kisakausiensa välissä. Tämä neiti eli nimittäin 28-vuoden ikään saakka ja jäi eläkkeellekin vasta 24-vuoden iässä. Ei siis tule varmaan yllätyksenä, että Little Roscoe kerkesi saavuttamaan elämänsä aikana kaikenlaista, muunmuassa muutamien isojen arvokisojen voiton, kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, sekä kantakirjaustilaisuudesta toisen palkinnon. Jälkeläisiä tämä tamma kerkesi saamaan pitkän elämänsä aikana yhteensä kuusi kappaletta, joista Gabriella oli viimeinen, sekä varmaan kaikkein odotetuin suvunjatkaja.
Emänisä Ladysmith's Jordan oli 136cm korkea, rautias welsh b-ori jonka painotuslajina toimi kouluratsastus. Vaikkei tämän herran menestys ollut aina parhaimmasta päästä, löytyi orilta kumminkin jokaisissa kilpailuissa yritystä vaikka muille jakaa ja tämän luonteenpiirteen ansiosta Ladysmith's Jordan olikin kysytty ori kouluratsujen jalostuksessa. Vaikka sijoituksia ja voittoja kertyikin omistajan mielestä ihan tarpeeksi, oli orin omistaja kumminkin sitä mieltä ettei tätä herraa voitu viedä kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun kun ei niitä sijoituksia todellisuudessa ollut kovinkaan montaa. Palkintojen puutteesta ´huolimatta Ladysmith's Jordan kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäyksi jälkeläistä jatkamaan sukuaan kouluratsastuksen parissa.
Emänisänemä With a White oli kimo, 134cm korkea, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma jolla kilpailtiin sen painotuslajissa niin paljon, että lopulta liika kilpaileminen koituikin tamman menetykseksi. Tämän neidin omistaja oli nimittäin liiankin kunnianhimoinen ja kun With a White ei saanut kerättyä tarpeeksi sijoituksia tarpeeksi nopeasti, vietiin se aina vain useampiin treeneihin ja kisoihin. Lopulta tamman jalat menivät liiasta käytöstä niin huonoon kuntoon, että se oli pakko lopettaa kesken kisakauden. Onneksi tämä kapasiteetikas ja suhteellisen osaava ratsu kerkesi kumminkin saamaan edes yhden jälkeläisen jatkamaan sukua ja onneksi tämän jälkeläisen omistaja ei ollut liian kunnianhimoinen.
Emänisänisä San Dilbert oli tummanrautias, 136cm korkea welsh b-ori jonka elämä painottui pääasiassa kouluratsastuskilpailuihin, sekä näyttelyihin. Menestys oli kiitettävää molemmissa lajeissa ja menestyksestä kertookin ehkä jotain se, että ori palkittiin elämänsä aikana kantakirjaustilaisuudessa, sekä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisillä palkinnoilla. Molemmissa tilaisuuksissa pisteetkään eivät jääneet paljon vajaiksi maksimeista ja sehän villitsikin kouluratsu-, sekä welshkasvattajat ja San Dilbertillä riittikin kysyntää jalostukseen enemmän kuin tarpeeksi. Lopulta tämä ori kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä neljäkymmentäkolme jälkeläistä, joista lopulta hieman yli puolet painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemä Rocket Fantasy oli 134cm korkea, voikko, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma joka oli varsana äärimmäisen kömpelö tapaus ja josta ei sen vuoksi odotettu kovinkaan hyvää kouluratsua. Tamman onneksi se pääsi kumminkin erittäin tavoitteellisen ratsastajan omistukseen ja Rocket Fantasystä kasvoi erittäin osaava, sekä tunnettu kouluratsu. Tämä neiti kerkesikin saavuttamaan paljon kaikenlaista elämänsä aikana niinkuin esimerkiksi kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, sekä kantakirjaustilaisuudesta toisen palkinnon. Koska tamma pärjäsi omassa lajissaan niinkin hyvin kuin pärjäsi, löytyi sille kysyntää myös kouluponien jalostukseen. Jälkeläisiä Rocket Fantasy kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta, jotka kaikki painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemänisä Alza Sendero oli voikko, 136cm korkea welsh b-ori joka painottui kouluratsastukseen, vaikkei kovinkaan hyvällä menestyksellä. Orilla olikin huomattavasti parempi menestys näyttelyiden saralla, joten vaikka herran suoritukset eivät olleetkaan järin hyviä varsinaisen painotuslajin puolella, kertyi nimeä kumminkin edes näyttelyistä. Alza Senderon komea ja rodunomainen ulkonäkö saikin welshpiirit kiinnostumaan orin jalostuskäytöstä ja koska näyttöä ei ollut suuremmasta menestyksestä koulukentillä, käytettiin herraa myös esteratsujen jalostukseen. Yhteensä tämä herra sai elämänsä aikana kolmekymmentäkahdeksan jälkeläistä, joista noin puolet painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemänemä Spring Magic oli kimo, 133cm korkea, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma jonka luonne, ulkonäkö, sekä kilpailumenestys olivat kaikki aivan huippuluokkaa ja ei ollutkaan mikään ihme että tämän tamman nimi tunnettiin laajalti welshpiireissä kansainvälisestikin. Vaikka tämän neidin kanssa ei nimittäin käyty ikinä kovinkaan useissa kilpailuissa, eikä näyttelyissä, oli erittäin harvinaista ettei Spring Magic sijoittunut niissä tapahtumissa joihin otti osaa. Onneksi tamman omistaja oli kumminkin sen verran fiksu, että piti poninsa käytön jalostukseen inhimillisenä ja näin ollen tämä neiti saikin elämänsä aikana vain kolme jälkeläistä, jotka kaikki painottuivat emänsä tavoin kouluratsastukseen.
Isänemä Lots Of Potential oli 136cm korkea, rautias welsh b-tamma, joka kilpaili erittäin satunnaisesti mutta sitäkin menestyksekkäämmin painotuslajissaan kouluratsastuksessa. Tamman nimi kuvaakin sen potenttiaalia äärimmäisen hyvin ja tästä neidistä näki jo maitovarsana, että siitä olisi tulossa jotain suurta ja siitä tuo nimikin juontaa juurensa. Lots Of Potential omasi myös erittäin kauniin, sekä rodunomaisen ulkonäön jonka ansiota oli osittain se, että tamma palkittiin suhteellisen nuorena jo kantakirjaustilaisuudessa ensimäisellä palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta, joista kolme oli welshejä ja kaksi ratsuponeja.
Isänemänisä Argent Flashy oli 136cm korkea, ruunikonkimo welsh b-ori joka toimi pääasiassa omistajansa harrasteratsuna, mutta jonka kanssa myös kilpailtiin jonkin verran kouluratsastuksessa. Vaikka menestys ei ollut kovinkaan hyvää, korvasi orin erittäin lempeä, sekä kiltti luonne sen puuttuvan kisamenestyksen. Minkäänlaisiin laatuarvosteluihin Argent Flashyä ei ikinä viety, sillä kilpailumenestystä ei tosissaan ollut paljoa, mutta kantakirjaustilaisuuteen herra sen sijaan vietiin ja sieltä tuli kotiinviemisiksi kolmas palkinto. Jälkeläisiä ori sai elämänsä aikana erittäin paljon, mutta valitettavasti lopullinen jälkeläismäärä ei ole kenenkään tiedossa.
Isänemänemä Little Wing oli 134cm korkea, rautias welsh b-tamma jonka painotuslajina toimi kouluratsastus ja joka oli melkeinpä jokaisen ponikokoisen kouluratsastajan unelmaratsu. Tämä neiti pärjäsi nimittäin painotuslajissaan erittäin hyvin ja tamman kapasiteetti olisi riittänyt vaikka mihin, mutta siitä huolimatta Little Wingillä kilpailtiin ainoastaan maksimissaan helppo a tasoisissa luokissa. Tamma käytettiin elämänsä aikana myös kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ja sieltä se lähti mukanaan toinen palkinto. Jälkeläisiä Little Wing sai elämänsä aikana yhteensä neljä kappaletta, jotka kaikki painottuivat kouluratsastukseen.
Isänisä Midnight Rambler ox oli 149cm korkea, ruunikonkimo arabialainen täysiverinen-ori joka kilpaili lähes koko elämänsä kouluratsastuksen vaativissa luokissa. Tämä herra myös menestyi omassa lajissaan ja orin elinaikana lähes kaikki kouluratsastuspiireissä liikkuvat ratsastajat. Erittäin mahtavan kapasitettinsa lisäksi ori omasi myös todella komean, sekä elegantin ulkomuodon ja senpä vuoksi Midnight Rambler kiinnostikin myös arabialaisten täysiveristen kasvattajia. Jälkeläisiä ori kerkesikin saamaan elämänsä aikana huimat viisikymmentäviisi kappaletta, joista hieman yli puolet olivat arabialaisia täysiverisiä ja loput ratsuponeja. Myös orin jälkeläiset ovat menestyneet erityisen hyvin kouluratsastuksen saralla.
Isänisänemä Lady Lydia ox oli 148cm korkea, ruunikonkimo arabialainen täysiverinen-tamma jolla kilpailtiin sen elämän alkupuoli matkaratsastuskilpailuissa, mutta jonka painotuslaji muutettiin ennen eläkkeelle jääntiä kouluratsastukseen. Menestys molemmissa lajeissa oli ihan kohtuullista ja lopulta Lady Lydia kilpailikin kouluratsastuksen saralla huimaan 23-vuoden ikään ennen kuin jäi eläkkeelle. Koska tämän neidin omistaja ei periaatteen vuoksi teettänyt yhtään varsaa ratsunsa kilpailu-uran aikana, kerkesi Lady Lydia saamaan elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen. Onneksi tämä yksikin jälkeläinen on riittänyt suvun jatkamiseen.
Isänisänisä Black Dante ox oli 151cm korkea, ruunikko arabialainen täysiverinen-ori jonka kilpailu-ura painottui vain ja ainoastaan kouluratsastukseen sen elämän aikana. Ori menestyikin omassa lajissaan äärimmäisen hyvin ja herran nimi tunnettiin kohtuullisen laajalti sekä arabialaisten täysiveristen kasvattajien parissa, sekä kouluratsastuspiireissä. Koska Black Danten suorituskyky oli mahtava koulukentillä, kyseltiin oria myös erilaisten arabiristeytysten jalostukseen, mutta omistaja ei ikinä suostunut muiden kuin puhdasrotuisten arabialaisten täysiveristen jalostukseen. Toisaalta useammalle jälkeläiselle ei olisi ollut tarvettakaan sillä ori sai puhdasrotuisia jälkeläisiä elämänsä aikana huimat kolmekymmentäkolme kappaletta.
Emä Little Roscoe oli 136cm korkea, vaaleanrautias welsh b-tamma joka kilpaili koko pitkän elämänsä ajan kouluratsastuksessa, sekä sai muutamia jälkeläisiä kisakausiensa välissä. Tämä neiti eli nimittäin 28-vuoden ikään saakka ja jäi eläkkeellekin vasta 24-vuoden iässä. Ei siis tule varmaan yllätyksenä, että Little Roscoe kerkesi saavuttamaan elämänsä aikana kaikenlaista, muunmuassa muutamien isojen arvokisojen voiton, kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, sekä kantakirjaustilaisuudesta toisen palkinnon. Jälkeläisiä tämä tamma kerkesi saamaan pitkän elämänsä aikana yhteensä kuusi kappaletta, joista Gabriella oli viimeinen, sekä varmaan kaikkein odotetuin suvunjatkaja.
Emänisä Ladysmith's Jordan oli 136cm korkea, rautias welsh b-ori jonka painotuslajina toimi kouluratsastus. Vaikkei tämän herran menestys ollut aina parhaimmasta päästä, löytyi orilta kumminkin jokaisissa kilpailuissa yritystä vaikka muille jakaa ja tämän luonteenpiirteen ansiosta Ladysmith's Jordan olikin kysytty ori kouluratsujen jalostuksessa. Vaikka sijoituksia ja voittoja kertyikin omistajan mielestä ihan tarpeeksi, oli orin omistaja kumminkin sitä mieltä ettei tätä herraa voitu viedä kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun kun ei niitä sijoituksia todellisuudessa ollut kovinkaan montaa. Palkintojen puutteesta ´huolimatta Ladysmith's Jordan kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäyksi jälkeläistä jatkamaan sukuaan kouluratsastuksen parissa.
Emänisänemä With a White oli kimo, 134cm korkea, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma jolla kilpailtiin sen painotuslajissa niin paljon, että lopulta liika kilpaileminen koituikin tamman menetykseksi. Tämän neidin omistaja oli nimittäin liiankin kunnianhimoinen ja kun With a White ei saanut kerättyä tarpeeksi sijoituksia tarpeeksi nopeasti, vietiin se aina vain useampiin treeneihin ja kisoihin. Lopulta tamman jalat menivät liiasta käytöstä niin huonoon kuntoon, että se oli pakko lopettaa kesken kisakauden. Onneksi tämä kapasiteetikas ja suhteellisen osaava ratsu kerkesi kumminkin saamaan edes yhden jälkeläisen jatkamaan sukua ja onneksi tämän jälkeläisen omistaja ei ollut liian kunnianhimoinen.
Emänisänisä San Dilbert oli tummanrautias, 136cm korkea welsh b-ori jonka elämä painottui pääasiassa kouluratsastuskilpailuihin, sekä näyttelyihin. Menestys oli kiitettävää molemmissa lajeissa ja menestyksestä kertookin ehkä jotain se, että ori palkittiin elämänsä aikana kantakirjaustilaisuudessa, sekä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisillä palkinnoilla. Molemmissa tilaisuuksissa pisteetkään eivät jääneet paljon vajaiksi maksimeista ja sehän villitsikin kouluratsu-, sekä welshkasvattajat ja San Dilbertillä riittikin kysyntää jalostukseen enemmän kuin tarpeeksi. Lopulta tämä ori kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä neljäkymmentäkolme jälkeläistä, joista lopulta hieman yli puolet painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemä Rocket Fantasy oli 134cm korkea, voikko, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma joka oli varsana äärimmäisen kömpelö tapaus ja josta ei sen vuoksi odotettu kovinkaan hyvää kouluratsua. Tamman onneksi se pääsi kumminkin erittäin tavoitteellisen ratsastajan omistukseen ja Rocket Fantasystä kasvoi erittäin osaava, sekä tunnettu kouluratsu. Tämä neiti kerkesikin saavuttamaan paljon kaikenlaista elämänsä aikana niinkuin esimerkiksi kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta ensimäisen palkinnon, sekä kantakirjaustilaisuudesta toisen palkinnon. Koska tamma pärjäsi omassa lajissaan niinkin hyvin kuin pärjäsi, löytyi sille kysyntää myös kouluponien jalostukseen. Jälkeläisiä Rocket Fantasy kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä viisi kappaletta, jotka kaikki painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemänisä Alza Sendero oli voikko, 136cm korkea welsh b-ori joka painottui kouluratsastukseen, vaikkei kovinkaan hyvällä menestyksellä. Orilla olikin huomattavasti parempi menestys näyttelyiden saralla, joten vaikka herran suoritukset eivät olleetkaan järin hyviä varsinaisen painotuslajin puolella, kertyi nimeä kumminkin edes näyttelyistä. Alza Senderon komea ja rodunomainen ulkonäkö saikin welshpiirit kiinnostumaan orin jalostuskäytöstä ja koska näyttöä ei ollut suuremmasta menestyksestä koulukentillä, käytettiin herraa myös esteratsujen jalostukseen. Yhteensä tämä herra sai elämänsä aikana kolmekymmentäkahdeksan jälkeläistä, joista noin puolet painottuivat kouluratsastukseen.
Emänemänemä Spring Magic oli kimo, 133cm korkea, kouluratsastuspainotteinen welsh b-tamma jonka luonne, ulkonäkö, sekä kilpailumenestys olivat kaikki aivan huippuluokkaa ja ei ollutkaan mikään ihme että tämän tamman nimi tunnettiin laajalti welshpiireissä kansainvälisestikin. Vaikka tämän neidin kanssa ei nimittäin käyty ikinä kovinkaan useissa kilpailuissa, eikä näyttelyissä, oli erittäin harvinaista ettei Spring Magic sijoittunut niissä tapahtumissa joihin otti osaa. Onneksi tamman omistaja oli kumminkin sen verran fiksu, että piti poninsa käytön jalostukseen inhimillisenä ja näin ollen tämä neiti saikin elämänsä aikana vain kolme jälkeläistä, jotka kaikki painottuivat emänsä tavoin kouluratsastukseen.
Jälkeläiset
15.03.2014 syntynyt t. Jolanda Garnett SE (i. Jimmy Soldier)
10.04.2014 syntynyt t. Ariela SE (i. Alderneldon) |
15.05.2014 syntynyt o. Sahne Gladstone (i. Ravinebay Pirate)
01.06.2014 syntynyt t. Sahne Galadriel (i. Blackwoods Erebor) 30.06.2014 syntynyt t. Sahne Isabelle (i. Kierkegaards Sicco) |
Kilpailut
KRJ Sijoitukset (55kpl)
24.01.2014 // kutsu // VaB // 5/40 27.01.2014 // kutsu // VaB // 2/40 30.01.2014 // kutsu // VaB // 5/40 31.01.2014 // kutsu KRJ-cup // VaB // 6/359 01.02.2014 // kutsu // VaB // 2/40 03.02.2014 // kutsu // VaB // 1/40 05.02.2014 // kutsu // VaB // 6/40 09.02.2014 // kutsu // VaB // 3/40 10.02.2014 // kutsu // VaB // 4/50 10.02.2014 // kutsu // HeA // 5/40 12.02.2014 // kutsu // VaB // 7/50 15.02.2014 // kutsu // VaB // 2/30 20.02.2014 // kutsu // VaB // 1/30 26.02.2014 // kutsu // VaB // 5/40 27.02.2014 // kutsu // VaB // 4/40 27.02.2014 // kutsu // VaB // 4/26 27.02.2014 // kutsu // VaB // 2/24 28.02.2014 // kutsu // VaB // 4/30 28.02.2014 // kutsu // VaB // 3/24 06.03.2014 // kutsu // VaB // 6/40 08.03.2014 // kutsu // VaB // 2/40 08.03.2014 // kutsu // VaB // 3/40 12.03.2014 // kutsu // VaB // 4/40 14.03.2014 // kutsu // VaB // 1/40 14.03.2014 // kutsu // VaB // 5/40 15.03.2014 // kutsu // VaB // 4/40 18.03.2014 // kutsu // VaB // 5/40 24.03.2014 // kutsu (tarina) // VaB // 2/2 01.04.2014 // kutsu // VaB // 3/30 02.04.2014 // kutsu // VaB // 2/50 03.04.2014 // kutsu // VaB // 2/50 05.04.2014 // kutsu // VaB // 1/50 05.04.2014 // kutsu // VaB // 2/30 05.04.2014 // kutsu // VaB // 2/40 05.04.2014 // kutsu // VaB // 2/40 06.04.2014 // kutsu // VaB // 3/30 06.04.2014 // kutsu // VaB // 2/30 06.04.2014 // kutsu (tarina) // VaB // 3/7 07.04.2014 // kutsu // VaB // 2/30 07.04.2014 // kutsu // VaB // 2/30 08.04.2014 // kutsu // VaB // 1/30 08.04.2014 // kutsu // VaB // 5/30 10.04.2014 // kutsu // VaB // 3/30 10.04.2014 // kutsu // VaB // 3/30 15.04.2014 // kutsu // VaB // 3/50 16.04.2014 // kutsu // VaB // 5/50 17.04.2014 // kutsu // VaB // 2/50 18.04.2014 // kutsu // VaB // 2/100 21.04.2014 // kutsu // VaB // 2/30 21.04.2014 // kutsu // VaB // 1/30 26.04.2014 // kutsu // VaB // 4/30 03.05.2014 // kutsu // VaB // 6/50 09.05.2014 // kutsu // VaB // 3/30 11.05.2014 // kutsu // VaB // 5/30 11.05.2014 // kutsu // VaB // 2/30 16.05.2014 // kutsu // VaB // 2/53 |
Muut sijoitukset (KERJ 5kpl, ERJ 7kpl)
24.05.2014 // KERJ // kutsu // Helppo // 3/40 27.05.2014 // ERJ // kutsu // 110cm // 1/20 04.06.2014 // KERJ // kutsu // Helppo // 5/35 04.06.2014 // ERJ // kutsu // 100cm // 3/30 04.06.2014 // ERJ // kutsu // 100cm // 1/30 08.06.2014 // KERJ // kutsu // Helppo // 5/50 11.06.2014 // KERJ // kutsu // Helppo // 1/30 16.06.2014 // ERJ // kutsu // 110cm // 2/50 17.06.2014 // ERJ // kutsu // 110cm // 2/50 30.06.2014 // ERJ-cup // kutsu // 110cm // 10/379 14.07.2014 // KERJ // kutsu // Helppo // 2/50 15.07.2014 // ERJ // kutsu // 110cm // 2/30 |
Päiväkirja
31.01.2014 KRJ-cup
Vaikka Ellen ei olekaan vielä kovin pitkään asunut meillä Sahne Studissa, päätin silti uhkarohkeasti ottaa tamman kanssa osaa kouluratsastusjaoksen cuppiin. Ellen toimikin kilpailuissa erittäin hyvin ja olinkin äärimmäisen yllättynyt kun sijoituimme tamman kanssa kuudenneksi, vaikka osallistujia oli luokassa vajaa neljäsataa. Otimme kyllä osaa helpompaankin luokkaan, mutta siinä olimme melkein viimeisiä ja siksi yllätys olikin suuri kun jälkimmäinen starttaus vaikeammassa luokassa toikin niin hyvän sijoituksen. Toivotaankin, että menestys jatkuisi yhtä hyvänä jatkossakin ja nyt Ellen on ehdottomasti ansainnut lepopäivän ja muutaman herkkupalan itselleen hienosta suorituksestaan.
03.02.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Veera R.
Olin taas Sahne Studissa pitämässä valmennusta, mutta tällä kertaa valmennettavana oli Ellen ja lajina kouluratsastus. Ratsukon lämmitellessä juttelin ratsastajan kanssa niitä näitä ja suunnittelimme hieman vielä valmennusen sisältöä. Päätimme harjoitella tänään tamman kanssa lisättyjä askellajeja ja tempon vaihteluita. Ellen selkeästi yritti valmennuksen alussa testailla ratsastajaansa pienellä niskoittelulla, mutta lopetti temppuilun huomattuaan, ettei ratsastaja niin vähästä luovuta. Aloitimme aluksi tekemällä käynti-ravi-käynti tehtävää. Aluksi ratsukon piti mennä mahdollisimman hidasta käyntiä, sitten nopeampaa käyntiä, siirtyä hitaaseen raviin ja sitten nopeaan raviin. Tätä tehtävää tehdessään ratsukon tuli tehdä aina päädyissä pääty-ympyrätkin. Aluksi hidas käynti ja ravi tuotti Ellenille vaikeuksia, sillä tamma olisi tahtonut päästellä menemään. Pyysin ratsukkoa siirtymään laukkaan ja laukkaamaan muutaman kerran kentän ympäri kumpaankin suuntaan. Tämän jälkeen yritimme uudestaan tehtävää ja nyt tamma suoriutui tehtävästä jo paremmin. Lopetimme valmennuksen tähän onnistuneeseen yritykseen.
12.02.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Veera R.
Pääsin uudestaan valmentamaan tätä kaunista ponitammaa. Ellen ja tämän omistaja olivat jälleen valmennettavanani kouluratsastuksen saralla. Ratsukko sai mennä alkukäynnit rauhassa ja katselin taas heidän yhteistyötänsä. Pyysin ratsukkoa siirtymään raviin ja tekemään jokaisessa kulmassa voltin. Ratsukko meni näin kaksi kierrosta, kunnes pyysin heitä vaihtamaan suuntaa. Ellen yritti voltteja tehdessä oikoa ympyröitä, mutta ratsastaja sai tamman menemään suoraan sinne minne tahtoi. Seuraavaksi pyysin heitä siirtymään laukaan ja tekemään ison keskiympyrän aina pitkän sivun keskikohdalla ja päädyissä pääty-ympyrät. Laukassa tamma ei yrittänyt oikoa kuten ravissa, mutta aina välillä Ellen tiputti vauhdin laukasta raville. Ratsukko teki näitä ympyröitä muutamaan otteeseen, kunnes pyysin heitä siirtymään raviin ja teimme jo viime valmennus kerrasta tuttua käynti-ravi-käynti tehtävää. Tämän tehtävän toistimme molempiin suuntiin kunnes oli aika lopettaa valmennus.
24.03.2014 Tarinakilpailuissa VaB (Aiheena: Minkä musiikin valitset suorituksenne taustalle ja miksi?)
Nyt se sitten tapahtui, se mitä olin pelännyt jo jonkun aikaa. 4-vuotias poikani oli jollain tapaa onnistunut vaihtamaan oman levynsä oman levyni tilalle ja kilpailusuorituksemme aikana ei suinkaan soinut suunnittelemani rauhallinen klassinen musiikki. Ei, kilpailusuorituksemme aikana soi Robinin Boom Kah ja kun kuulin kyseisen kappaleen kajahtavan kaiuttimista, minua hävetti enemmän kuin ikinä ennen. En ymmärrä miten poika oli onnistunut vaihtamaan levyn ilman että olin tajunnut yhtikäs mitään, mutta ainakin jatkossa tarkastan jo kotona, että mikä levy sieltä tuleekaan mukaan vaikka kansi olisikin oikea. Onneksi onnistuin kumminkin pitämään pokkani kilpailusuorituksen ajan ja saimme kuin saimmekin kouluratsastuksen askeleet taipumaan oikein. Nyt sitten odottelemmekin jännityksellä tuloksia ja toivomme, että tuomareilta löytyisi huumorintajua edes hieman...
26.03.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Satu
Suljin Sahne Studin maneesin raskaan oven. Moikkasin ratsastajalle ja astelin hänen luokseen. Veera oli jo jonkin aikaa kävellyt ratsunsa kanssa, joten pyysin häntä ottamaan heti ohjat kireämmälle ja ruveta tekemään käynnissä pysähdyksiä tiuhoin väliajoin. Näin saataisiin Elleniin hyvä yhteys heti alusta lähtien. Tamma olikin oikein velmula tuulella, ja ratsastaja sai tehdä töitä saadakseen Ellenin kunnolla kuulolle. Pitkän käyntisession jälkeen ratsukko siirtyi raviin. Heidän oli tarkoitus tehdä suuria ympyröitä, joilla ponia taivutettiin reilusti ulos. Tämän Ellen tajusi nopeasti ja ratsukon yhteistyö sujui. Ponitammalle alkoi tulla hikeä pintaan, joten otimme vielä yhden laukkatehtävän ennen, kuin tama palaisi ihan loppuun. Veeran tuli kääntää ratsunsa lyhyestä päädystä keskihalkaisijalle laukassa ja suoristettuaan Ellenin, hänen piti tehdä laukanvaihto ja samalla yrittää pysyä mahdollisimman suoralla uralla. Ensimmäisillä yrityksillä sujui muuten hienosti, mutta Veera.lla oli hankaluuksia saada tammansa pysymään keskihalkaisijalla. Muutaman hyvin onnistuneen suorituksen jälkeen ilmoitin, että ratsastaja voisi jäädä verryttelemään hienoa ratsuaan kevyesti pitkin ohjin.
06.04.2014 Tarinakilpailuissa VaB (Aiheena: Pitkän ja rankan kilpailupäivän jälkeen päästät hevosesi kaverinsa kanssa tarhaan nauttimaan ulkoilmasta. Hevoset kun tunnetusti ovat kovia juoruilemaan, päättää ratsusi purata tunteensa kaverilleen hirveästä päivästä lyhyesti, ehkä jotain mullistavaakin tapahtui. Mitä sisältyi sinun karvaystäväsi päivään? Max. kuusi virkettä.)
"Siis ihan oikeesti, toi mun omistaja ei ymmärrä alkuunkaa sitä että mulla tosiaankin on yliluonnollisia kykyjä ja näen asioita joita ihmiset eivät näe. Tänäänkin koulukisoissa omistaja yritti koko ajan saada mua liikkumaan eteenpäin, vaikka siellä maneesin etuseinän vieressä tosiaankin seisoskeli pieni vihreä olento joka ei minua sinne tahtonut. Pakkohan se oli sitten lopulta lähteä liikkeelle, vaikka se pieni vihreä olento viestitti koko ajan telepaattisesti että kannattaisi pysyä kaukana. Toisaalta, kukapa sitä jaksaisi koko ajan taistella raippaa vastaan ja nyt sitten joudunkin odottelemaan, että milloin saan kokea tämän pienen vihreä miehen uhkailujen mukaisen koston. Aion kyllä mököttää omistajalleni ainakin seuraavan viikon ja kisoihin menkööt vaikka yksinään, muahan se ei sinne mukaan saa!"
05.05.2014 Pk-merkintä, kirjoittajana Miivi
Olin tullut ratsastamaan Ellenillä, ja poni odottikin minua tarhan portilla. Se oli aivan kurassa, joten retuutin sen talliin ja heti aluksi pesin sen jalat, niin eivät jäisi ne märät kurat jalkoihin, pahimmassa tapauksessa ne johtaisivat riviin. Etujaloissa Ellenin ponimainen puoli pääsi vauhtiin, ja se näykkäisi minua ikävästi takapuolesta. Ärähdin hieman tammalle, ja se olikin lopouajan lauhkea lammas. Suitsiessani tamma yritti nostaa päänsä, mutta mitäs poni voi kun hirvittävä Miivi tuli ja nappasi suitset. Kentällä tuuli ja Ellen yritti pelleillä sen kustannuksella. Ei muuta kuin raipasta takamukselle, päätin. Se ei ollut kovin hyvä idea, mätkähdin maahan Ellenin lähtiessä pukkilaukkaan. Nyt olin todella vihainen ponille, nappasin sitä vain suitsista kiinni ja talutin talliin. Siellä poni sai tylyä kohtelua, pikaisen sukimisen jälkeen se lähti suoraa päätä ulos, tarhaan. Sinne se jäi seisomaan lutunen ilme kasvoillaan.
17.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Jenna
Ellen olikin oikein piristävä ilmestys tepastellessaan kentälle ratsastaja selässään. Tamma oli hieman turhautuneen oloinen, mutta hillitsi itsensä toistaiseksi. Alkukäynneissä näytti siltä, että tamma voi räjähtää koska vain. Erityisesti yksi kulma tuotti vaikeuksia, sillä sinne ei oltaisi haluttu mennä ollenkaan, joko tehtiin stopit tai oiottiin roimasti. Kehotin ratsastajaa ajamaan tammaa reippaasti kulmaan ja tekemään pari volttia sinne. Aluksi yritettiin yhä oikoa, mutta pieni muistuttaminen pohkeella sai tamman kuitenkin nopeasti menemään syvälle kulmaan asti. Alkuravit teimmekin ympyrällä pelottavan kulman päädyssä, jolloin ratsastaja sai tamman rentoutumaan kun se huomasi, ettei siellä todellisuudessa mitään ollut. Laukan verryttelitte suoralla uralla ja Ellen tottelikin jo oikein hienosti. Sitten oli vuorossa välikäynnit, joiden jälkeen harjoittelimme pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa. Väistössä etuosa lähti selvästi johtamaan, mutta muistutettuani pidätteistä alkoi väistökin jo sujumaan. Ravissa Ellen oli yhtä tottelevainen kuin käynnissäkin mutta ratsastaja päästi yhä etuosan johtamaan. Väistöjen jälkeen treenailtiin hieman laukan vaihtoja. Osa tehtiin laukassa ja osa parin raviaskeleen avulla. Ellen suoriutui tehtävästä pääosin hyvin vaikka toisinaan se vastustelikin hieman pohjetta.
05.06.2014 Leirikertomus, kirjoittajana honeythief
Neljäntenä leiripäivänä pääsin viimein tekemään lähempää tuttavuutta leiriratsuuni Elleniin kouluvalmennuksen merkeissä. Aloitimme valmennuksen raviverryttelyllä, jonka aikana sain kokea kaikki ne ponikujeet mistä minua oltiin etukäteen varoitettu. Ei montaa volttia ehditty tehdä kun ponineiti jo laittoi napakasti jarrut pohjaan, siitä taas kun päästiin olikin kentän aidalla roikkuva takki yhtäkkiä pelottavin asia maailmassa. Puhumattakaan niistä oikomisista kulmissa. Siinä missä minulla oli iskeä epätoivo ja halu lähteä takaisin kotiin, ohjeisti valmentaja minua komentamaan Elleniä napakasti ja siirtymään takaisin uralle.
Valmennusta jatkettiin meidän molempien tasoon nähden helpolla, mutta kuitenkin tehokkaalla taivuttelutehtävällä. Omana tavoitteenani oli lähinnä saada poni liikkumaan mukisematta eteenpäin, mikä alkoikin loppua kohden sujua paremmin valmentajan pitäessä minut valppaana. Ilmeisesti aloin rentoutua jo liikaakin, sillä juuri kun ehdin kuvitella yhteistyömme toimineen edes kohtalaisesti singahti ponitamma kuin ohjus pitkälle sivulle. En ehtinyt reagoida äkkilähtöön tai pukkeihin lainkaan ja löysinkin itseni silmänräpäyksessä kentän hiekkaa nielemästä. Valmentajan kannustuksen myötä kipusin takaisin tamman selkään. Jatkoimme lopulta käynti-ravisiirtymiä niin kauan, kunnes Ellen tuntui jälleen olevan avuillani ja liikkuvan valmennuksen tasoon nähden hyvin.
07.06.2014 Leirikertomus, kirjoitajana honeythief
Suunnatessani toiseen valmennukseen Ellenin kanssa odotin jo kauhulla mitä ponin vilkas mielikuvitus keksisi varalleni. Kuten osasin jo aavistaa, aloitti ponitamma testauksensa jo heti aloitettuamme raviverryttelyn. Joko Ellen ei kuitenkaan jaksanut alkaa tappelemaan kanssani, tai vaihtoehtoisesti olin hoksannut kuinka sen kanssa toimitaan, sillä yllätyksekseni tamma jätti kyttäilyt ja epämääriset säpsyilyt todella nopeasti. Tämän jälkeen keskityimmekin pohkeenväistötehtävään. Aloitimme käynnissä edeten pitkältä sivulta keskihalkaisijaa kohden ja nostimme keskihalkaisijalle päästyämme laukan käynnistä. Ellen alkoi olla jo hyvin avuillani ja osaava ponitamma väisti kuuliaisesti käynnissä. Ongelmia alkoi ilmetä vasta kun tamma huomasi laukannoston tapahtuvan aina väistön jälkeen, jolloin se yritti jatkuvasti lähteä ennakoimaan mieluisampaa laukkatehtävää.
Käyntiväistöjen jälkeen työstimme hetken laukkaa ja palasimme jälleen pohkeenväistön pariin. Tehtävää jatkettiin ravissa, jolloin sain pysyä paljon tarkempana oman istunnan ja apujeni kanssa. Muutaman kerran Ellen pääsi liiraamaan, mutta valmentajan neuvojen myötä sain korjattua tilanteen ja selviydyimme lopulta tehtävistä molempiin suuntiin varsin moitteettomasti. Jälkimmäisen laukkatehtävän ja loppuverryttelyjen jälkeen myönsin itselleni jopa pitäväni Ellenistä ratsastaessa vaikka olinkin ehtinyt panikoida valmennusta aiemman epäonnistuneen valmennuksen vuoksi.
09.06.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Melle
Kaviouraa myöten käveli kaunis saksalainen ratsuponitamma Ellen saapuessani Sahne Studiin. Aivan ensimmäisenä minulla oli pakottava tarve rynnätä silittelemään ponitamman pehmoista kaulaa ja vertailemaan sitä sen jälkeläiseen, joka onkin omistuksessani täysin Ellen ihanuuden vuoksi ! Kun pääsin irroittautumaan ponitamman kehuskelusta, aloitimme työskentelemisen käynnissä vasemmassa kierroksessa. Ellen käveli sopivan aktiivista tahtia, joten pyysin lumienkulia kokoamaan sitä pikkuhiljaa hieman korkeampaan muotoon. Näin työskentelyn aluksi tamman piti tietenkin testailla hieman sitä, onko nyt aivan pakko liikkua, mutta kun lumienkuli nakkasi tammaan hieman vauhtia, alkoi työskentely ihmeellisesti maittaakin. Käynnissä otettiin kumpaankin suuntaan avotaivutuksia, tosin vain pieniä pätkiä, jotka olivat mielestäni kaikkein tehokkain tapa saada poni kunnolla hereille ja reaktiiviseksi avuille. Tehtävä onnistui muittamutkitta ja pääsimme siirtymään raviin. Aluksi otettiin muutamia suuria ympyröitä ja kolmikaarisia kiemurauria temponvaihteluilla höystettynä matalammassa muodossa, mutta heti kun ponin liike alkoi näyttää letkeämmältä, pyysin lumienkulia kokoamaan tammaa korkeampaan peräänantoon. Ravissa otettiin jälleen tehokkaita pätkiä avoa, jotka onnistuivat viellä paremmin kuin käynnissä ! Vaikeutin hieman tehtävää lisäämällä avojen jälkeen siirtymiä keskiraviin ja lisättyyn raviin, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet päänvaivaa tälle ratsukolle juuri ollenkaan. Laukassa teemana tänään olivat laukanvaihdot suoralla uralla. Välikäyntien jälkeen lumienkuli pääsi ensin nostamaan laukkaa jokaisesta kulmasta ja ottamaan muutamia siirtymiä laukan ja ravin sisällä, jotta saisimme tamman takaosan kunnolla rungon alle ja pontevaksi. Tämän jälkeen laukanvaihdot sujuivatkin kuin vettä vain, lukuunottamatta Ellenin pientä protestia työnteosta pukkilaukan merkeissä.
Olin ratsukon työskentelyyn todella tyytyväinen, joten kehotin heidät siirtymään takaisin raviin, jossa katsottiin viellä hieman sulkutaivutuksia kumpaankin kierrosuuntaan. Ratsukon yhteistyö luisti todella upeasti ja Ellen vaikutti omaavan todella ihanan työmoraalin kouluratsastukseen !
02.07.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Scarlett
Saapuessani pitämään valmennusta kauniille ratsuponi tamma Gabriellalle aloitimme kaiken niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Tällä tarkoitin lähinnä sitä, että yleensä kun saavuin valmentamaan ratsukkoja, niin alkuverryttelyt oltiin tehty jo itsenäisesti, mikä joskus harmitti enemmän tai vähemmän. Minusta oli hyvin mukava vähintäänkin seurata aina verryttelyjä, koska silloin näki mitä mieltä hevonen oli tänään ja miten ratsastaja sopi hevoselle. Nyt minulla oli huippu mahdollisuus kuitenkin päästä pitämään valmennusta ihan alkuverryttelyistä asti, sillä pidin niitä aina tosi tärkeinä, eikä vain kävely pitkin ohjin ympäri kenttää sopinut yhtään alkuverryttelyksi jos oli ohjelmassa rankempaa treeniä.
Vaikka tänään olin suunnitellut ohjelmaksi laukanvaihtoja, niin alkuun sain opastaa myös miten se lämmittely tänään tehtäisiin. Maassa maan tavalla, täällä minun tavallani. Ensin annoin ratsukolle luvan tosiaan kävellä vain pitkin ohjin, mutta siinä samalla piti hiljalleen alkaa kuulostelemaan miltä se poni tuntui tänään ja herätellä sitä valmennukseen. Samalla piti tehdä kaikenlaisia kiemura-uria, ympyöitä ja kaikkea mahdollista, jotta hevonen vetryisi ja taipuisi hyvin kulmissakin.
Kun ohjat otettiin pikkuhiljaa lyhyeksi, niin verryttely jatkui samoilla linjoilla, vaikka mukaan otettiin väistöt ja siirtymiset. Samalla pyysin ratsastajaa kokoamaan Gabriellaa ja saada se kulkemaan hyvin myös takaa. Kunnon alkutreenien ja kaikenlaisten harjoitusten jälkeen päästiin ratsukon kanssa itse siihen päivän tehtävään.
Pyysin ratsastajaa nostamaan Ellenillä laukan ja seuraavasta lyhyen sivun kulmasta kääntymään pitkälle lävistäjälle, jossa pitäisi vaihtaa laukka ennen suunnanmuutosta. Ensimmäisellä kerralla tamma ei kuunnellut tarpeeksi hyvin ratsastajan apuja, että laukka olisi vaihtunut laukasta toiseen, vaan se tehtiin sitten ravin kautta. Tämän takia ratsukko sai laukata pari kierrosta kentän ympäri, jotta poni rentoutuisi enemmän ja tulisi paremmin kuulolle. Toisella kerralla laukka jopa vaihtui hienosti, mutta linja ei pysynyt aivan suorana päästä.
Sitten kokeiltiin samaa eri kulmista ja erisuunnista. Tamman suoritus parani kerta kerralta ja lopuksi pystyin itsekin valmentajana toteamaan, että siinä tuli täysin upea suoritus, joka kelpaisi kilparadoillekin!
20.07.2014 Kouluvalmennus, valmentajana gatinha
Saapuessani tallille oli ratsukko jo tekemässä alkulämmittelyjä kentällä. Ellen liikkui hyvin eteen ja tamma oli selvästi into pinkeänä tänään, joten ei aikaakaan niin pääsimme kaksikon kanssa tositoimiin. Ensimmäiseksi tehtäväksi määräsin sulkutaivutuksia ravissa. Tarkoituksena oli ratsastaa pitkillä sivuilla sulkutaivutusta muutaman askeleen pätkissä ja päädyissä taivuttaa ponia isoilla ympyröillä. Pienen alkukankauden ja haparoinnin jälkeen Ellen taipui kauniisti ja eteni pyöreässä ravissa. Seuraavaksi halusin nähdä tamman laukkatyöskentelyä ja kehotin kaksikkoa tekemään muutamia laukanvaihtoja. Laukka nousi hienosti, mutta päästyään laukan makuun tamma otti hurjat laukkaspurtit ja ratastajalla näytti olevan täysi työ saada poni hidastamaan tahtia. Pian Ellen kuitenkin malttoi taas kuunnella ratsastajaa ja parivaljakko selvisi loppujen lopuksi laukanvaihdoista kunnialla.
Kävelytauon ja suunnanvaihdon jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään sulkuja pääty-ympyröiden kera uudestaan. Tamma oli selkeästi jäykempi tähän suuntaan ja neuvoinkin ratsastajaa taivuttamaan tällä kertaa hieman reilummin. Ellen otti napakammista avuista nokkiinsa ja peruutti jäykästi mielenosoituksellisesti. Kehoitin ratsastajaa pysymään kuitenkin tiukkana ja pyytämään ponia reilusti eteen ja taipumaan. Hetken aikaa käynnissä oli varsinainen tahtojen taisto, mutta lopulta poni luovutti ja päätti niskuroinnin sijaan suorittaa siltä pyydetyn tehtävän. Loppujen lopuksi tamma taipui kiitettävästi myös tähän suuntaan. Viimeisenä oli vuorossa laukanvaihdot ja vaikka Ellen selvästi kuumuikin uudemman kerran saatuaan luvan laukata, niin samanlaista rynnimistä ei tällä kertaa onneksi tapahtunut, vaan kouluponi laukkasi ripeästi ja vaihdot sujuivat ratsukolta näppärästi aavistuksen liian kovasta vauhdista huolimatta. Loppukävelyiden aikana annoin ratsastajalle muutamia neuvoja taivutuksiin liittyen.
02.08.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Miia-Maria
Ellen ravaili mukavan reippaasti heti alkuverryttelyistä lähtien. Päivän tehtävät vaatisivat kipakalta ponitammalta melko paljon keskittymistä, joten kehoitin ratsukkoa sisällyttämään verryttelyyn paljon pitkäkestoisia ja rauhallisia taivutuksia sekä kaarevia uria. Kun Ellen alkoi olla jo hieman rauhallisempi, pyysin ratsukkoa siirtymään käyntiin sekä siirtymään pääty-ympyrälle. Pyysin ratsastajaa kokoamaan Ellenin käyntiä niin paljon kuin vain mahdollista, mutta rauhallisesti. Kuumaluonteinen ponitamma alkoi heti hieman hermostua, ja kehoitin ratsastajaa istumaan mahdollisimman rennosti ja tekemään kokoavia apuja mahdollisimman hellävaraisesti. Jatkoimme kootussa käynnissä niin kauan, että Ellen jaksoi jäädä odottaaan, jonka jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään suoraan koottuun raviin. Ravissa Ellen ei turhautunut ollenkaan niin paljon, ja se alkoi jo käyttää takaosaansakin selkeästi paremmin. Annoin ratsukolle luvan ravata hetken hieman rennommin eteen, jonka jälkeen pyysin siirtymään käyntiin. Seuraava tehtävä oli laukata puoli ympyrää kootussa, lyhyessä laukassa ja toinen puoli selkeästi lisäten. Ratsukko aloitti hyvällä kootulla laukalla, josta lisäykseen lähteminenkin sujui hyvin. Ellen kuitenkin otti vähän turhia kierroksia ja ratsastajalla oli täysi työ saada tamma kiinni lisätystä laukasta, jonka lisäksi se jännittyi hieman. Kehoitin ratsastajaa muistamaan rennon istunnan erityisesti laukkaa kootessa. Hiljalleen ratsukon yhteistyö alkoi toimia myös laukassa, ja siirtymiset alkoivat näyttää erittäin siisteiltä ja sujuvilta. Lopetimme hyvään kierrokseen ja annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
03.08.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Miia-Maria
Ellen vaikutti tänään hieman eilistä rauhallisemmalta, eikä sillä tuntunut olevan tänään kiire minnekään. Kehoitin ratsastajaa jopa hieman ratsastamaan tammaa eteen alkuverryttelyissä. Pyysin ratsastajaa kokoamaan Ellenin ravia aivan aavistuksen, ja ratsastamaan toisen pitkän sivun avo- ja toisen sulkutaivutuksessa. Tämä oli Ellenille selkeästi mieluinen tehtävä, ja erityisesti avotaivutukset olivat ratsukolta lähes täydellisiä. Aavistuksen verran korjasimme Ellenin etuosaa enemmän uran sisäpuolelle ja vähensimme kaulan taivutusta, jonka jälkeen avot olivat ratsukolle kuin vettä vaan. Sulkutaivutuksistakaan en keksinyt juuri
mitään valitettavaa, ja pyysinkin ratsukkoa ratsastamaan muutaman kerran sulut pituushalkaisijalta uralle. Olin todella tyytyväinen ratsukon työskentelyyn, ja annoin ratsastajalle luvan työstää laukkaa hetken itsenäisesti. Valmennuksen loppupuoli käytettiin peruutuksiin. Pyysin ratsukkoa ratsastamaan pysähdyksen joka sivun keskelle, peruuttamaan neljä askelta, josta tarkoituksena oli nostaa koottu laukka. Peruutukset tuntuivat olevan Ellenille hieman hankalia ja ensimmäisessä peruutuksessa se nykäisi päänsä melko syvälle etujalkojen väliin. Kehoitin ratsastajaa pitämään pohkeet todella hyvin kiinni ja muutaman kerran konkreettisesti nostamaan ponin pään ylös ohjilla. Suoraan peruutuksista nostettavan laukan kanssa ei sen sijaan ollut ratsukolla mitään ongelmaa. Kun saimme Ellenin myös peruutuksissa rennoksi ja niskan pysymään korkeimpana kohtana, annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
Vaikka Ellen ei olekaan vielä kovin pitkään asunut meillä Sahne Studissa, päätin silti uhkarohkeasti ottaa tamman kanssa osaa kouluratsastusjaoksen cuppiin. Ellen toimikin kilpailuissa erittäin hyvin ja olinkin äärimmäisen yllättynyt kun sijoituimme tamman kanssa kuudenneksi, vaikka osallistujia oli luokassa vajaa neljäsataa. Otimme kyllä osaa helpompaankin luokkaan, mutta siinä olimme melkein viimeisiä ja siksi yllätys olikin suuri kun jälkimmäinen starttaus vaikeammassa luokassa toikin niin hyvän sijoituksen. Toivotaankin, että menestys jatkuisi yhtä hyvänä jatkossakin ja nyt Ellen on ehdottomasti ansainnut lepopäivän ja muutaman herkkupalan itselleen hienosta suorituksestaan.
03.02.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Veera R.
Olin taas Sahne Studissa pitämässä valmennusta, mutta tällä kertaa valmennettavana oli Ellen ja lajina kouluratsastus. Ratsukon lämmitellessä juttelin ratsastajan kanssa niitä näitä ja suunnittelimme hieman vielä valmennusen sisältöä. Päätimme harjoitella tänään tamman kanssa lisättyjä askellajeja ja tempon vaihteluita. Ellen selkeästi yritti valmennuksen alussa testailla ratsastajaansa pienellä niskoittelulla, mutta lopetti temppuilun huomattuaan, ettei ratsastaja niin vähästä luovuta. Aloitimme aluksi tekemällä käynti-ravi-käynti tehtävää. Aluksi ratsukon piti mennä mahdollisimman hidasta käyntiä, sitten nopeampaa käyntiä, siirtyä hitaaseen raviin ja sitten nopeaan raviin. Tätä tehtävää tehdessään ratsukon tuli tehdä aina päädyissä pääty-ympyrätkin. Aluksi hidas käynti ja ravi tuotti Ellenille vaikeuksia, sillä tamma olisi tahtonut päästellä menemään. Pyysin ratsukkoa siirtymään laukkaan ja laukkaamaan muutaman kerran kentän ympäri kumpaankin suuntaan. Tämän jälkeen yritimme uudestaan tehtävää ja nyt tamma suoriutui tehtävästä jo paremmin. Lopetimme valmennuksen tähän onnistuneeseen yritykseen.
12.02.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Veera R.
Pääsin uudestaan valmentamaan tätä kaunista ponitammaa. Ellen ja tämän omistaja olivat jälleen valmennettavanani kouluratsastuksen saralla. Ratsukko sai mennä alkukäynnit rauhassa ja katselin taas heidän yhteistyötänsä. Pyysin ratsukkoa siirtymään raviin ja tekemään jokaisessa kulmassa voltin. Ratsukko meni näin kaksi kierrosta, kunnes pyysin heitä vaihtamaan suuntaa. Ellen yritti voltteja tehdessä oikoa ympyröitä, mutta ratsastaja sai tamman menemään suoraan sinne minne tahtoi. Seuraavaksi pyysin heitä siirtymään laukaan ja tekemään ison keskiympyrän aina pitkän sivun keskikohdalla ja päädyissä pääty-ympyrät. Laukassa tamma ei yrittänyt oikoa kuten ravissa, mutta aina välillä Ellen tiputti vauhdin laukasta raville. Ratsukko teki näitä ympyröitä muutamaan otteeseen, kunnes pyysin heitä siirtymään raviin ja teimme jo viime valmennus kerrasta tuttua käynti-ravi-käynti tehtävää. Tämän tehtävän toistimme molempiin suuntiin kunnes oli aika lopettaa valmennus.
24.03.2014 Tarinakilpailuissa VaB (Aiheena: Minkä musiikin valitset suorituksenne taustalle ja miksi?)
Nyt se sitten tapahtui, se mitä olin pelännyt jo jonkun aikaa. 4-vuotias poikani oli jollain tapaa onnistunut vaihtamaan oman levynsä oman levyni tilalle ja kilpailusuorituksemme aikana ei suinkaan soinut suunnittelemani rauhallinen klassinen musiikki. Ei, kilpailusuorituksemme aikana soi Robinin Boom Kah ja kun kuulin kyseisen kappaleen kajahtavan kaiuttimista, minua hävetti enemmän kuin ikinä ennen. En ymmärrä miten poika oli onnistunut vaihtamaan levyn ilman että olin tajunnut yhtikäs mitään, mutta ainakin jatkossa tarkastan jo kotona, että mikä levy sieltä tuleekaan mukaan vaikka kansi olisikin oikea. Onneksi onnistuin kumminkin pitämään pokkani kilpailusuorituksen ajan ja saimme kuin saimmekin kouluratsastuksen askeleet taipumaan oikein. Nyt sitten odottelemmekin jännityksellä tuloksia ja toivomme, että tuomareilta löytyisi huumorintajua edes hieman...
26.03.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Satu
Suljin Sahne Studin maneesin raskaan oven. Moikkasin ratsastajalle ja astelin hänen luokseen. Veera oli jo jonkin aikaa kävellyt ratsunsa kanssa, joten pyysin häntä ottamaan heti ohjat kireämmälle ja ruveta tekemään käynnissä pysähdyksiä tiuhoin väliajoin. Näin saataisiin Elleniin hyvä yhteys heti alusta lähtien. Tamma olikin oikein velmula tuulella, ja ratsastaja sai tehdä töitä saadakseen Ellenin kunnolla kuulolle. Pitkän käyntisession jälkeen ratsukko siirtyi raviin. Heidän oli tarkoitus tehdä suuria ympyröitä, joilla ponia taivutettiin reilusti ulos. Tämän Ellen tajusi nopeasti ja ratsukon yhteistyö sujui. Ponitammalle alkoi tulla hikeä pintaan, joten otimme vielä yhden laukkatehtävän ennen, kuin tama palaisi ihan loppuun. Veeran tuli kääntää ratsunsa lyhyestä päädystä keskihalkaisijalle laukassa ja suoristettuaan Ellenin, hänen piti tehdä laukanvaihto ja samalla yrittää pysyä mahdollisimman suoralla uralla. Ensimmäisillä yrityksillä sujui muuten hienosti, mutta Veera.lla oli hankaluuksia saada tammansa pysymään keskihalkaisijalla. Muutaman hyvin onnistuneen suorituksen jälkeen ilmoitin, että ratsastaja voisi jäädä verryttelemään hienoa ratsuaan kevyesti pitkin ohjin.
06.04.2014 Tarinakilpailuissa VaB (Aiheena: Pitkän ja rankan kilpailupäivän jälkeen päästät hevosesi kaverinsa kanssa tarhaan nauttimaan ulkoilmasta. Hevoset kun tunnetusti ovat kovia juoruilemaan, päättää ratsusi purata tunteensa kaverilleen hirveästä päivästä lyhyesti, ehkä jotain mullistavaakin tapahtui. Mitä sisältyi sinun karvaystäväsi päivään? Max. kuusi virkettä.)
"Siis ihan oikeesti, toi mun omistaja ei ymmärrä alkuunkaa sitä että mulla tosiaankin on yliluonnollisia kykyjä ja näen asioita joita ihmiset eivät näe. Tänäänkin koulukisoissa omistaja yritti koko ajan saada mua liikkumaan eteenpäin, vaikka siellä maneesin etuseinän vieressä tosiaankin seisoskeli pieni vihreä olento joka ei minua sinne tahtonut. Pakkohan se oli sitten lopulta lähteä liikkeelle, vaikka se pieni vihreä olento viestitti koko ajan telepaattisesti että kannattaisi pysyä kaukana. Toisaalta, kukapa sitä jaksaisi koko ajan taistella raippaa vastaan ja nyt sitten joudunkin odottelemaan, että milloin saan kokea tämän pienen vihreä miehen uhkailujen mukaisen koston. Aion kyllä mököttää omistajalleni ainakin seuraavan viikon ja kisoihin menkööt vaikka yksinään, muahan se ei sinne mukaan saa!"
05.05.2014 Pk-merkintä, kirjoittajana Miivi
Olin tullut ratsastamaan Ellenillä, ja poni odottikin minua tarhan portilla. Se oli aivan kurassa, joten retuutin sen talliin ja heti aluksi pesin sen jalat, niin eivät jäisi ne märät kurat jalkoihin, pahimmassa tapauksessa ne johtaisivat riviin. Etujaloissa Ellenin ponimainen puoli pääsi vauhtiin, ja se näykkäisi minua ikävästi takapuolesta. Ärähdin hieman tammalle, ja se olikin lopouajan lauhkea lammas. Suitsiessani tamma yritti nostaa päänsä, mutta mitäs poni voi kun hirvittävä Miivi tuli ja nappasi suitset. Kentällä tuuli ja Ellen yritti pelleillä sen kustannuksella. Ei muuta kuin raipasta takamukselle, päätin. Se ei ollut kovin hyvä idea, mätkähdin maahan Ellenin lähtiessä pukkilaukkaan. Nyt olin todella vihainen ponille, nappasin sitä vain suitsista kiinni ja talutin talliin. Siellä poni sai tylyä kohtelua, pikaisen sukimisen jälkeen se lähti suoraa päätä ulos, tarhaan. Sinne se jäi seisomaan lutunen ilme kasvoillaan.
17.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Jenna
Ellen olikin oikein piristävä ilmestys tepastellessaan kentälle ratsastaja selässään. Tamma oli hieman turhautuneen oloinen, mutta hillitsi itsensä toistaiseksi. Alkukäynneissä näytti siltä, että tamma voi räjähtää koska vain. Erityisesti yksi kulma tuotti vaikeuksia, sillä sinne ei oltaisi haluttu mennä ollenkaan, joko tehtiin stopit tai oiottiin roimasti. Kehotin ratsastajaa ajamaan tammaa reippaasti kulmaan ja tekemään pari volttia sinne. Aluksi yritettiin yhä oikoa, mutta pieni muistuttaminen pohkeella sai tamman kuitenkin nopeasti menemään syvälle kulmaan asti. Alkuravit teimmekin ympyrällä pelottavan kulman päädyssä, jolloin ratsastaja sai tamman rentoutumaan kun se huomasi, ettei siellä todellisuudessa mitään ollut. Laukan verryttelitte suoralla uralla ja Ellen tottelikin jo oikein hienosti. Sitten oli vuorossa välikäynnit, joiden jälkeen harjoittelimme pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa. Väistössä etuosa lähti selvästi johtamaan, mutta muistutettuani pidätteistä alkoi väistökin jo sujumaan. Ravissa Ellen oli yhtä tottelevainen kuin käynnissäkin mutta ratsastaja päästi yhä etuosan johtamaan. Väistöjen jälkeen treenailtiin hieman laukan vaihtoja. Osa tehtiin laukassa ja osa parin raviaskeleen avulla. Ellen suoriutui tehtävästä pääosin hyvin vaikka toisinaan se vastustelikin hieman pohjetta.
05.06.2014 Leirikertomus, kirjoittajana honeythief
Neljäntenä leiripäivänä pääsin viimein tekemään lähempää tuttavuutta leiriratsuuni Elleniin kouluvalmennuksen merkeissä. Aloitimme valmennuksen raviverryttelyllä, jonka aikana sain kokea kaikki ne ponikujeet mistä minua oltiin etukäteen varoitettu. Ei montaa volttia ehditty tehdä kun ponineiti jo laittoi napakasti jarrut pohjaan, siitä taas kun päästiin olikin kentän aidalla roikkuva takki yhtäkkiä pelottavin asia maailmassa. Puhumattakaan niistä oikomisista kulmissa. Siinä missä minulla oli iskeä epätoivo ja halu lähteä takaisin kotiin, ohjeisti valmentaja minua komentamaan Elleniä napakasti ja siirtymään takaisin uralle.
Valmennusta jatkettiin meidän molempien tasoon nähden helpolla, mutta kuitenkin tehokkaalla taivuttelutehtävällä. Omana tavoitteenani oli lähinnä saada poni liikkumaan mukisematta eteenpäin, mikä alkoikin loppua kohden sujua paremmin valmentajan pitäessä minut valppaana. Ilmeisesti aloin rentoutua jo liikaakin, sillä juuri kun ehdin kuvitella yhteistyömme toimineen edes kohtalaisesti singahti ponitamma kuin ohjus pitkälle sivulle. En ehtinyt reagoida äkkilähtöön tai pukkeihin lainkaan ja löysinkin itseni silmänräpäyksessä kentän hiekkaa nielemästä. Valmentajan kannustuksen myötä kipusin takaisin tamman selkään. Jatkoimme lopulta käynti-ravisiirtymiä niin kauan, kunnes Ellen tuntui jälleen olevan avuillani ja liikkuvan valmennuksen tasoon nähden hyvin.
07.06.2014 Leirikertomus, kirjoitajana honeythief
Suunnatessani toiseen valmennukseen Ellenin kanssa odotin jo kauhulla mitä ponin vilkas mielikuvitus keksisi varalleni. Kuten osasin jo aavistaa, aloitti ponitamma testauksensa jo heti aloitettuamme raviverryttelyn. Joko Ellen ei kuitenkaan jaksanut alkaa tappelemaan kanssani, tai vaihtoehtoisesti olin hoksannut kuinka sen kanssa toimitaan, sillä yllätyksekseni tamma jätti kyttäilyt ja epämääriset säpsyilyt todella nopeasti. Tämän jälkeen keskityimmekin pohkeenväistötehtävään. Aloitimme käynnissä edeten pitkältä sivulta keskihalkaisijaa kohden ja nostimme keskihalkaisijalle päästyämme laukan käynnistä. Ellen alkoi olla jo hyvin avuillani ja osaava ponitamma väisti kuuliaisesti käynnissä. Ongelmia alkoi ilmetä vasta kun tamma huomasi laukannoston tapahtuvan aina väistön jälkeen, jolloin se yritti jatkuvasti lähteä ennakoimaan mieluisampaa laukkatehtävää.
Käyntiväistöjen jälkeen työstimme hetken laukkaa ja palasimme jälleen pohkeenväistön pariin. Tehtävää jatkettiin ravissa, jolloin sain pysyä paljon tarkempana oman istunnan ja apujeni kanssa. Muutaman kerran Ellen pääsi liiraamaan, mutta valmentajan neuvojen myötä sain korjattua tilanteen ja selviydyimme lopulta tehtävistä molempiin suuntiin varsin moitteettomasti. Jälkimmäisen laukkatehtävän ja loppuverryttelyjen jälkeen myönsin itselleni jopa pitäväni Ellenistä ratsastaessa vaikka olinkin ehtinyt panikoida valmennusta aiemman epäonnistuneen valmennuksen vuoksi.
09.06.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Melle
Kaviouraa myöten käveli kaunis saksalainen ratsuponitamma Ellen saapuessani Sahne Studiin. Aivan ensimmäisenä minulla oli pakottava tarve rynnätä silittelemään ponitamman pehmoista kaulaa ja vertailemaan sitä sen jälkeläiseen, joka onkin omistuksessani täysin Ellen ihanuuden vuoksi ! Kun pääsin irroittautumaan ponitamman kehuskelusta, aloitimme työskentelemisen käynnissä vasemmassa kierroksessa. Ellen käveli sopivan aktiivista tahtia, joten pyysin lumienkulia kokoamaan sitä pikkuhiljaa hieman korkeampaan muotoon. Näin työskentelyn aluksi tamman piti tietenkin testailla hieman sitä, onko nyt aivan pakko liikkua, mutta kun lumienkuli nakkasi tammaan hieman vauhtia, alkoi työskentely ihmeellisesti maittaakin. Käynnissä otettiin kumpaankin suuntaan avotaivutuksia, tosin vain pieniä pätkiä, jotka olivat mielestäni kaikkein tehokkain tapa saada poni kunnolla hereille ja reaktiiviseksi avuille. Tehtävä onnistui muittamutkitta ja pääsimme siirtymään raviin. Aluksi otettiin muutamia suuria ympyröitä ja kolmikaarisia kiemurauria temponvaihteluilla höystettynä matalammassa muodossa, mutta heti kun ponin liike alkoi näyttää letkeämmältä, pyysin lumienkulia kokoamaan tammaa korkeampaan peräänantoon. Ravissa otettiin jälleen tehokkaita pätkiä avoa, jotka onnistuivat viellä paremmin kuin käynnissä ! Vaikeutin hieman tehtävää lisäämällä avojen jälkeen siirtymiä keskiraviin ja lisättyyn raviin, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet päänvaivaa tälle ratsukolle juuri ollenkaan. Laukassa teemana tänään olivat laukanvaihdot suoralla uralla. Välikäyntien jälkeen lumienkuli pääsi ensin nostamaan laukkaa jokaisesta kulmasta ja ottamaan muutamia siirtymiä laukan ja ravin sisällä, jotta saisimme tamman takaosan kunnolla rungon alle ja pontevaksi. Tämän jälkeen laukanvaihdot sujuivatkin kuin vettä vain, lukuunottamatta Ellenin pientä protestia työnteosta pukkilaukan merkeissä.
Olin ratsukon työskentelyyn todella tyytyväinen, joten kehotin heidät siirtymään takaisin raviin, jossa katsottiin viellä hieman sulkutaivutuksia kumpaankin kierrosuuntaan. Ratsukon yhteistyö luisti todella upeasti ja Ellen vaikutti omaavan todella ihanan työmoraalin kouluratsastukseen !
02.07.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Scarlett
Saapuessani pitämään valmennusta kauniille ratsuponi tamma Gabriellalle aloitimme kaiken niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Tällä tarkoitin lähinnä sitä, että yleensä kun saavuin valmentamaan ratsukkoja, niin alkuverryttelyt oltiin tehty jo itsenäisesti, mikä joskus harmitti enemmän tai vähemmän. Minusta oli hyvin mukava vähintäänkin seurata aina verryttelyjä, koska silloin näki mitä mieltä hevonen oli tänään ja miten ratsastaja sopi hevoselle. Nyt minulla oli huippu mahdollisuus kuitenkin päästä pitämään valmennusta ihan alkuverryttelyistä asti, sillä pidin niitä aina tosi tärkeinä, eikä vain kävely pitkin ohjin ympäri kenttää sopinut yhtään alkuverryttelyksi jos oli ohjelmassa rankempaa treeniä.
Vaikka tänään olin suunnitellut ohjelmaksi laukanvaihtoja, niin alkuun sain opastaa myös miten se lämmittely tänään tehtäisiin. Maassa maan tavalla, täällä minun tavallani. Ensin annoin ratsukolle luvan tosiaan kävellä vain pitkin ohjin, mutta siinä samalla piti hiljalleen alkaa kuulostelemaan miltä se poni tuntui tänään ja herätellä sitä valmennukseen. Samalla piti tehdä kaikenlaisia kiemura-uria, ympyöitä ja kaikkea mahdollista, jotta hevonen vetryisi ja taipuisi hyvin kulmissakin.
Kun ohjat otettiin pikkuhiljaa lyhyeksi, niin verryttely jatkui samoilla linjoilla, vaikka mukaan otettiin väistöt ja siirtymiset. Samalla pyysin ratsastajaa kokoamaan Gabriellaa ja saada se kulkemaan hyvin myös takaa. Kunnon alkutreenien ja kaikenlaisten harjoitusten jälkeen päästiin ratsukon kanssa itse siihen päivän tehtävään.
Pyysin ratsastajaa nostamaan Ellenillä laukan ja seuraavasta lyhyen sivun kulmasta kääntymään pitkälle lävistäjälle, jossa pitäisi vaihtaa laukka ennen suunnanmuutosta. Ensimmäisellä kerralla tamma ei kuunnellut tarpeeksi hyvin ratsastajan apuja, että laukka olisi vaihtunut laukasta toiseen, vaan se tehtiin sitten ravin kautta. Tämän takia ratsukko sai laukata pari kierrosta kentän ympäri, jotta poni rentoutuisi enemmän ja tulisi paremmin kuulolle. Toisella kerralla laukka jopa vaihtui hienosti, mutta linja ei pysynyt aivan suorana päästä.
Sitten kokeiltiin samaa eri kulmista ja erisuunnista. Tamman suoritus parani kerta kerralta ja lopuksi pystyin itsekin valmentajana toteamaan, että siinä tuli täysin upea suoritus, joka kelpaisi kilparadoillekin!
20.07.2014 Kouluvalmennus, valmentajana gatinha
Saapuessani tallille oli ratsukko jo tekemässä alkulämmittelyjä kentällä. Ellen liikkui hyvin eteen ja tamma oli selvästi into pinkeänä tänään, joten ei aikaakaan niin pääsimme kaksikon kanssa tositoimiin. Ensimmäiseksi tehtäväksi määräsin sulkutaivutuksia ravissa. Tarkoituksena oli ratsastaa pitkillä sivuilla sulkutaivutusta muutaman askeleen pätkissä ja päädyissä taivuttaa ponia isoilla ympyröillä. Pienen alkukankauden ja haparoinnin jälkeen Ellen taipui kauniisti ja eteni pyöreässä ravissa. Seuraavaksi halusin nähdä tamman laukkatyöskentelyä ja kehotin kaksikkoa tekemään muutamia laukanvaihtoja. Laukka nousi hienosti, mutta päästyään laukan makuun tamma otti hurjat laukkaspurtit ja ratastajalla näytti olevan täysi työ saada poni hidastamaan tahtia. Pian Ellen kuitenkin malttoi taas kuunnella ratsastajaa ja parivaljakko selvisi loppujen lopuksi laukanvaihdoista kunnialla.
Kävelytauon ja suunnanvaihdon jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään sulkuja pääty-ympyröiden kera uudestaan. Tamma oli selkeästi jäykempi tähän suuntaan ja neuvoinkin ratsastajaa taivuttamaan tällä kertaa hieman reilummin. Ellen otti napakammista avuista nokkiinsa ja peruutti jäykästi mielenosoituksellisesti. Kehoitin ratsastajaa pysymään kuitenkin tiukkana ja pyytämään ponia reilusti eteen ja taipumaan. Hetken aikaa käynnissä oli varsinainen tahtojen taisto, mutta lopulta poni luovutti ja päätti niskuroinnin sijaan suorittaa siltä pyydetyn tehtävän. Loppujen lopuksi tamma taipui kiitettävästi myös tähän suuntaan. Viimeisenä oli vuorossa laukanvaihdot ja vaikka Ellen selvästi kuumuikin uudemman kerran saatuaan luvan laukata, niin samanlaista rynnimistä ei tällä kertaa onneksi tapahtunut, vaan kouluponi laukkasi ripeästi ja vaihdot sujuivat ratsukolta näppärästi aavistuksen liian kovasta vauhdista huolimatta. Loppukävelyiden aikana annoin ratsastajalle muutamia neuvoja taivutuksiin liittyen.
02.08.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Miia-Maria
Ellen ravaili mukavan reippaasti heti alkuverryttelyistä lähtien. Päivän tehtävät vaatisivat kipakalta ponitammalta melko paljon keskittymistä, joten kehoitin ratsukkoa sisällyttämään verryttelyyn paljon pitkäkestoisia ja rauhallisia taivutuksia sekä kaarevia uria. Kun Ellen alkoi olla jo hieman rauhallisempi, pyysin ratsukkoa siirtymään käyntiin sekä siirtymään pääty-ympyrälle. Pyysin ratsastajaa kokoamaan Ellenin käyntiä niin paljon kuin vain mahdollista, mutta rauhallisesti. Kuumaluonteinen ponitamma alkoi heti hieman hermostua, ja kehoitin ratsastajaa istumaan mahdollisimman rennosti ja tekemään kokoavia apuja mahdollisimman hellävaraisesti. Jatkoimme kootussa käynnissä niin kauan, että Ellen jaksoi jäädä odottaaan, jonka jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään suoraan koottuun raviin. Ravissa Ellen ei turhautunut ollenkaan niin paljon, ja se alkoi jo käyttää takaosaansakin selkeästi paremmin. Annoin ratsukolle luvan ravata hetken hieman rennommin eteen, jonka jälkeen pyysin siirtymään käyntiin. Seuraava tehtävä oli laukata puoli ympyrää kootussa, lyhyessä laukassa ja toinen puoli selkeästi lisäten. Ratsukko aloitti hyvällä kootulla laukalla, josta lisäykseen lähteminenkin sujui hyvin. Ellen kuitenkin otti vähän turhia kierroksia ja ratsastajalla oli täysi työ saada tamma kiinni lisätystä laukasta, jonka lisäksi se jännittyi hieman. Kehoitin ratsastajaa muistamaan rennon istunnan erityisesti laukkaa kootessa. Hiljalleen ratsukon yhteistyö alkoi toimia myös laukassa, ja siirtymiset alkoivat näyttää erittäin siisteiltä ja sujuvilta. Lopetimme hyvään kierrokseen ja annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
03.08.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Miia-Maria
Ellen vaikutti tänään hieman eilistä rauhallisemmalta, eikä sillä tuntunut olevan tänään kiire minnekään. Kehoitin ratsastajaa jopa hieman ratsastamaan tammaa eteen alkuverryttelyissä. Pyysin ratsastajaa kokoamaan Ellenin ravia aivan aavistuksen, ja ratsastamaan toisen pitkän sivun avo- ja toisen sulkutaivutuksessa. Tämä oli Ellenille selkeästi mieluinen tehtävä, ja erityisesti avotaivutukset olivat ratsukolta lähes täydellisiä. Aavistuksen verran korjasimme Ellenin etuosaa enemmän uran sisäpuolelle ja vähensimme kaulan taivutusta, jonka jälkeen avot olivat ratsukolle kuin vettä vaan. Sulkutaivutuksistakaan en keksinyt juuri
mitään valitettavaa, ja pyysinkin ratsukkoa ratsastamaan muutaman kerran sulut pituushalkaisijalta uralle. Olin todella tyytyväinen ratsukon työskentelyyn, ja annoin ratsastajalle luvan työstää laukkaa hetken itsenäisesti. Valmennuksen loppupuoli käytettiin peruutuksiin. Pyysin ratsukkoa ratsastamaan pysähdyksen joka sivun keskelle, peruuttamaan neljä askelta, josta tarkoituksena oli nostaa koottu laukka. Peruutukset tuntuivat olevan Ellenille hieman hankalia ja ensimmäisessä peruutuksessa se nykäisi päänsä melko syvälle etujalkojen väliin. Kehoitin ratsastajaa pitämään pohkeet todella hyvin kiinni ja muutaman kerran konkreettisesti nostamaan ponin pään ylös ohjilla. Suoraan peruutuksista nostettavan laukan kanssa ei sen sijaan ollut ratsukolla mitään ongelmaa. Kun saimme Ellenin myös peruutuksissa rennoksi ja niskan pysymään korkeimpana kohtana, annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu.