Damiana CRP
Kuvat (c) Veera
Virallinen nimi Damiana CRP
Syntynyt 11.07.2007 (satunnainen ikääntyminen, 26v) Säkäkorkeus 146cm Rek-nro VH03-029-4169 Painotus Kenttäratsastus |
Rotu, sukupuoli Suomalainen ratsuponi (75%), tamma
Väri Mustankimo Omistaja Sahne Stud (VRL-10444 ja VRL-03491) Kasvattaja Stall Aisha Koulutustaso re 130cm, me 115cm, ko HeA (CIC2 luokka ent. CCI/CIC2) |
Palkittu huhtikuun yleislaatuarvostelun tilaisuudessa YLA3 palkinnolla 66,5pisteellä.
Menehtyi luonnollisesti vanhuuteen 26-vuoden iässä 21.06.2014. Kaipaamaan jäivät koko Sahne Studin väki, sekä jälkeläiset!
Menehtyi luonnollisesti vanhuuteen 26-vuoden iässä 21.06.2014. Kaipaamaan jäivät koko Sahne Studin väki, sekä jälkeläiset!
Historia
Analla onkin suhteellisen pitkä historia virtuaalimaailmassa ja onhan tamma syntynytkin jo vuonna 2007, joten ei mikään ihmekään, että kaikenlaista on mahtunut matkan varrelle. Sahne Studiin Ana kumminkin tuli suoraan kasvattajaltaan joka ei tammalla tehnyt oikeastaan mitään, olihan tamma nimittäin saanut jo yhden varsankin kasvattajansa nimiin.
Ennen Sahne Studiin saapumistaan Ana oli keretty myydä jo kertaalleen kasvattajaltaan uuteen kotiin, mutta surkeiden sattumuksien summana tamma kumminkin palautui Stall Aishaan. Kun tämä neiti palautui kasvattajalleen, vannoi sen kasvattaja ettei Ana enää muuttaisi yhtikäs mihinkään ilman pakottavaa tarvetta, mutta niin siinä kumminkin kävi että matka jatkui Sahne Studiin.
Ennen omistukseeni muuttamista Ana oli myös kerennyt aloitella kilpailu-uraansa ihan kivasti sillä kenttäratsastusjaoksen alaisten kilpailujen sijoitukset olivat lähes täynnä ja esteratsastusjaoksen alaisissakin kilpailuissa oli jo aloiteltu kilpailemista. Sahne Studiin saavuttuaan tamma jatkoi kilpailemista molemmissa lajeissa, sekä näiden lisäksi aloitti kilpailemisen myös kouluratsastuksessa.
Alunperin Analla piti hankkia vain yhteensä viisi varsaa, ottaen samalla huomioon tamman kasvattajallaan saama varsa, mutta kun aloin tutkimaan neidin historiaa tarkemmin, selvisi että se olikin saanut kaksi jälkeläistä kasvattajansa nimiin. Onneksi tämä ei ole kumminkaan ylitsepääsemätön asia, nyt vain eletään sen asian kanssa että Analla onkin kuusi jälkeläistä. Toisaalta taasen, onhan se kiva että hienon tamman jälkeläisille on löytynyt kysyntää.
Ennen Sahne Studiin saapumistaan Ana oli keretty myydä jo kertaalleen kasvattajaltaan uuteen kotiin, mutta surkeiden sattumuksien summana tamma kumminkin palautui Stall Aishaan. Kun tämä neiti palautui kasvattajalleen, vannoi sen kasvattaja ettei Ana enää muuttaisi yhtikäs mihinkään ilman pakottavaa tarvetta, mutta niin siinä kumminkin kävi että matka jatkui Sahne Studiin.
Ennen omistukseeni muuttamista Ana oli myös kerennyt aloitella kilpailu-uraansa ihan kivasti sillä kenttäratsastusjaoksen alaisten kilpailujen sijoitukset olivat lähes täynnä ja esteratsastusjaoksen alaisissakin kilpailuissa oli jo aloiteltu kilpailemista. Sahne Studiin saavuttuaan tamma jatkoi kilpailemista molemmissa lajeissa, sekä näiden lisäksi aloitti kilpailemisen myös kouluratsastuksessa.
Alunperin Analla piti hankkia vain yhteensä viisi varsaa, ottaen samalla huomioon tamman kasvattajallaan saama varsa, mutta kun aloin tutkimaan neidin historiaa tarkemmin, selvisi että se olikin saanut kaksi jälkeläistä kasvattajansa nimiin. Onneksi tämä ei ole kumminkaan ylitsepääsemätön asia, nyt vain eletään sen asian kanssa että Analla onkin kuusi jälkeläistä. Toisaalta taasen, onhan se kiva että hienon tamman jälkeläisille on löytynyt kysyntää.
Luonnekuvaus
Yleisesti ottaen Ana on hieman kuuma ja säpsy ponineiti joka kuitenkin tottelee ja miellyttää ihmistä parhaansa mukaan. Ana kumminkin valitettavast säpsähtelee välillä hieman liiankin helposti ja siksi sen kanssa toimivan ihmisen on tunnettava tamma mahdollisimman hyvin jottei kenellekään pääse tapahtumaan mitään. Välillä Ana voi tuntua melkeinpä hankalalta ponilta, mutta kun tamman oppii tuntemaan kunnolla niin tajuaa kyllä ettei Ana tee mitään tahallaan vaan se vain sattuu kuulumaan sen luonteeseen ja asialle ei voi mitään muuta kuin yrittää karsia säpsähtelyä pois pitkäjänteisyydellä ja pitkillä hermoilla.
Hoidettaessa Ana saattaa säpsähtää esimerkiksi hoitajan äkillistä liikettä, varsinkin jos kyseessä on tuntematon hoitaja joka toimii tamman kanssa ensimäistä kertaa. Tutun hoitajan kanssa Ana on kumminkin huomattavasti luottavaisemmin mielin ja säpsähtelyä ei ilmene läheskään niin paljon jos ollenkaan. Muuten tämä neiti on äärimmäisen helppo hoidettava ja tuntematonkin hoitaja saa säpsähtelyt vältettyä kunhan hoitaja osaa olla tekemättä äkkinäisiä liikkeitä. Mitään inhokki- tai lempihoitotoimenpidettä Analla ei ole ilmennyt ja kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat tamman kanssa samanlaisella rutiinilla. Jos Analla on kumminkin äärimmäisen hyvä päivä niin sen voisi melkein luulla osaavan lukea hoitajansa ajatuksia, sillä hyvinä päivinä tamma käyttäytyy tavallistakin paremmin, eli kaviot nousevat kun käsi menee lähellekin jalkoja ja suitset nähdessään Ana laskee päänsä automaattisesti. Hoitajan ei siis tarvitse nähdä turhaa vaivaa saadakseen tamman hoidetuksi ja se jos mikä helpottaa hoitajan työtä ennestään.
Talutettaessa Ana kulkee nätisti taluttajansa vierellä ihan mihin tahansa, kunhan matkalla mikään ei pääse säikäyttämään tammaa. Kaikkein pahimpia säpsähdyksen aiheuttajia ovat muunmuassa paukkuvat pakoputket, sekä yllättäen puskasta eteen hyppäävat eläimet, niinkuin esimerkiksi rusakot. Jos taluttaja kumminkin osaa olla koko ajan varuillaan ja tajuaa mahdollisuuden tamman säikähtämiseen niin talutettaessa ei pitäisi tulla minkäänlaisia ongelmia eteen. Myös rauhoittava puhe vaikuttaa hyvällä tavalla Anan rauhallisuuteen, eli jos sinulle ei tuota ongelmia puhua yksinään niin aina parempi.
Lastatessa tämä neiti kulkee traileriin ilman minkäänlaisia ongelmia. Välillä jopa tuntuu, että Ana tajuaa ettei trailerissa voi mikään päästä yllättäen säikäyttämään ja tämän vuoksi tamma varmaan viihtyykin trailerissa. Voisikin melkein sanoa, että Anan voi taluttaa traileriin ihan kuka tahansa ja matka voi olla vaikka kuinka pitkä, ilman että tamma pääsee pitkästymään tai alkaisi riehumaan kesken matkan.
Ratsastettaessa suositellaan, että Anan kanssa mentäisiin pääsääntöisesti ainoastaan maneesissa, sillä silloin ei ole niin suurta vaaraa tamman säikkymiselle. Varsinkin maastoilu on erittäin uhkarohkeata tämän neidin kanssa, sillä varsinkin tuntemattomamman ratsastajan seurassa Ana saattaa säikkyä pienintäkin "pelottavaa" asiaa, joten muutenkin tamman selkeään ei kannata nousta jos ei tunne tamman tapoja erinomaisesti. Nyt joku kumminkin miettii, että miksi ihmeessä näinkin säikkyvä poni on kenttäratsuksi painottunut ja sen voi selittää sillä, että ratsastaja joka tuntee Anan, saa sen kyllä hallittua ja pidettyä tamman pelot kurissa. Tutun ratsastajan kanssa tämä neiti osaa myös mennä äärimmäisen kovaa ja vieläpä ilman virhepisteitä. Jos tahtoisit yrittää Analla ratsastamista, niin suosittelen aloittamaan tamman tapoihin tutustumisen maneesissa ja vasta muutamien kertojen päästä siirtymään kentälle ja sen jälkeen vasta maastoon, tällä tavalla pystyt tutustumaan Anan tapoihin pikku hiljaa ja vaaratilanteiden syntymisen riski ei ole läheskään niin suuri.
Hoidettaessa Ana saattaa säpsähtää esimerkiksi hoitajan äkillistä liikettä, varsinkin jos kyseessä on tuntematon hoitaja joka toimii tamman kanssa ensimäistä kertaa. Tutun hoitajan kanssa Ana on kumminkin huomattavasti luottavaisemmin mielin ja säpsähtelyä ei ilmene läheskään niin paljon jos ollenkaan. Muuten tämä neiti on äärimmäisen helppo hoidettava ja tuntematonkin hoitaja saa säpsähtelyt vältettyä kunhan hoitaja osaa olla tekemättä äkkinäisiä liikkeitä. Mitään inhokki- tai lempihoitotoimenpidettä Analla ei ole ilmennyt ja kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat tamman kanssa samanlaisella rutiinilla. Jos Analla on kumminkin äärimmäisen hyvä päivä niin sen voisi melkein luulla osaavan lukea hoitajansa ajatuksia, sillä hyvinä päivinä tamma käyttäytyy tavallistakin paremmin, eli kaviot nousevat kun käsi menee lähellekin jalkoja ja suitset nähdessään Ana laskee päänsä automaattisesti. Hoitajan ei siis tarvitse nähdä turhaa vaivaa saadakseen tamman hoidetuksi ja se jos mikä helpottaa hoitajan työtä ennestään.
Talutettaessa Ana kulkee nätisti taluttajansa vierellä ihan mihin tahansa, kunhan matkalla mikään ei pääse säikäyttämään tammaa. Kaikkein pahimpia säpsähdyksen aiheuttajia ovat muunmuassa paukkuvat pakoputket, sekä yllättäen puskasta eteen hyppäävat eläimet, niinkuin esimerkiksi rusakot. Jos taluttaja kumminkin osaa olla koko ajan varuillaan ja tajuaa mahdollisuuden tamman säikähtämiseen niin talutettaessa ei pitäisi tulla minkäänlaisia ongelmia eteen. Myös rauhoittava puhe vaikuttaa hyvällä tavalla Anan rauhallisuuteen, eli jos sinulle ei tuota ongelmia puhua yksinään niin aina parempi.
Lastatessa tämä neiti kulkee traileriin ilman minkäänlaisia ongelmia. Välillä jopa tuntuu, että Ana tajuaa ettei trailerissa voi mikään päästä yllättäen säikäyttämään ja tämän vuoksi tamma varmaan viihtyykin trailerissa. Voisikin melkein sanoa, että Anan voi taluttaa traileriin ihan kuka tahansa ja matka voi olla vaikka kuinka pitkä, ilman että tamma pääsee pitkästymään tai alkaisi riehumaan kesken matkan.
Ratsastettaessa suositellaan, että Anan kanssa mentäisiin pääsääntöisesti ainoastaan maneesissa, sillä silloin ei ole niin suurta vaaraa tamman säikkymiselle. Varsinkin maastoilu on erittäin uhkarohkeata tämän neidin kanssa, sillä varsinkin tuntemattomamman ratsastajan seurassa Ana saattaa säikkyä pienintäkin "pelottavaa" asiaa, joten muutenkin tamman selkeään ei kannata nousta jos ei tunne tamman tapoja erinomaisesti. Nyt joku kumminkin miettii, että miksi ihmeessä näinkin säikkyvä poni on kenttäratsuksi painottunut ja sen voi selittää sillä, että ratsastaja joka tuntee Anan, saa sen kyllä hallittua ja pidettyä tamman pelot kurissa. Tutun ratsastajan kanssa tämä neiti osaa myös mennä äärimmäisen kovaa ja vieläpä ilman virhepisteitä. Jos tahtoisit yrittää Analla ratsastamista, niin suosittelen aloittamaan tamman tapoihin tutustumisen maneesissa ja vasta muutamien kertojen päästä siirtymään kentälle ja sen jälkeen vasta maastoon, tällä tavalla pystyt tutustumaan Anan tapoihin pikku hiljaa ja vaaratilanteiden syntymisen riski ei ole läheskään niin suuri.
Suku
|
|
Sukuselvitys
Isä Art Savaric oli 147cm korkea, mustankimo ratsuponi-ori jossa oli 50% poniverta. Ihan kamalasti tästä herrasta ei valitettavasti ole tietoa olemassa, sillä ori on menehtynyt jo suhteellisen monta vuotta sitten, mutta kumminkin joitain pieniä tiedonjyväsiä on olemassa edelleen. Ori kerettiin palkita elämänsä aikana kantakirjaustilaisuudessa toisella palkinnolla ja se palkittiin myös VIR MVA Ch arvonimellä aikoinaan. Jälkeläisiä Art Savaric kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kuusi kappaletta, joista neljä on tammoja ja kaksi oreja.
Isänemä Lacrisia Mimmy oli 134cm korkea, äärimmäisen hyvin painotuslajissaan esteratsastuksessa pärjännyt new forestinponi-tamma joka sijoittui esteratsastuskilpailuissa yli neljäkymmentä kertaa, palkittiin yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja palkittiin esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä seitsemän kappaletta, joten jo pelkästään se kertoo kysynnän olleen suurta Lacrisia Mimmyn jälkeläisiä.
Isänemänisä Le' Novercus oli ruunivoikko, 138cm korkea new forestinponi-ori joka painottui esteratsastukseen. Sijoituksia kerääntyikin ihan kiitettävästi herran painotuslajissa, mutta valitettavasti oria ei ikinä viety oman lajinsa laatuarvosteluun, eikä sen puoleen kantakirjaustilaisuuteenkaan. Jälkeläisiä tämä mukava ja rauhallinen herra kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä seitsemän kappaletta joista kuusi kappaletta oli new forestinponeja ja yksi kappale ratsuponi.
Isänemänemä Le'Natale oli ruunikko, 135cm korkea new forestinponi-tamma joka painottui esteratsastukseen, muttei kumminkaan kilpaillut siinä yhtään kisaa ikinä, vaan painottuminen oli pikemminkin harrastepohjaista. Ei ollut toisaalta mikään ihmekään ettei Le'Natale kilpaillut ikinä, sillä tamma asui koko ikänsä ratsastuskoulussa, jossa tärkeämpää oli mukava luonne opetushevosela kuin järjetön määrä sijoituksia. Jälkeläisiä tamma sai yhteensä kuusi kappaletta, joka on todella paljon opetushevoselle.
Isänisä Blowjob of Scorpia oli 176cm korkea ja äärimmäisen erinomaisesti omassa painotuslajissaan kouluratsastuksessa menestynyt trakehner-ori. Ori muunmuassa palkittiin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla ja yleislaatuarvostelussa kolmannella palkinnolla ja kilpailumenestyskin oli ihan kiitettävää kouluratsastuksen saralla. Ei siis mikään ihmekään, että jalostuskysyntää löytyi yhteensä kahdentoista jälkeläisen verran, joista Art Savaric oli ainoa ratsuponi, sillä Blowjob of Scorpian omistaja ei mielellään käyttänyt ratsuaan ratsuponijalostukseen kun kysyntää löytyi puhtaiden trakehnereidenkin jalostukseen enemmän kuin tarpeeksi.
Isänisänemä Constancia GER oli 160cm korkea, ruunikko trakehner-tamma joka virallisesti painottui esteratsastukseen, mutta jolla ei yhtään sijoitusta saatu ikinä kerättyä kyseisestä lajista, vaan sijoituksia kertyi pelkästään kouluratsastuksesta, mutta niitä kertyi sitten oman painotuslajin sijoitusten edestäkin. Mitään kovin mainittavaa Constancia GER ei kerennyt saavuttamaan elämänsä aikana, sillä valitettavasti tamma jouduttiin lopettamaan yllättäen varsomisen jälkeisiin komplikaatioihin. Onneksi jälkeläisiä kerkesi kumminkin syntymään yhteensä viisi kappaletta, joten suku tulee jatkumaan jatkossakin.
Isänisänisä Tourin Omet oli kimo, 160cm korkea trakehner-ori joka ei oikeastaan omistanut ikinä varsinaista painotuslajia. Orilla nimittäin kilpailtiin sen elämän aikana suhteellisen tasaisesti sekä koulu-, että esteratsastuksessa ja sijoituksiakin kerääntyi tasaiseen tahtiin molemmista lajeista. Tämä Saksassa syntynyt herra oli suhteellisen orimainen ja hankala tapaus, mutta siitä huolimatta kysyntää löytyi jalostukseenkin jonkin verran. Jälkeläisiä Tourin Omet sai elämänsä aikana ainakin kolme kappaletta, mutta valitettavasti tarkka jälkeläismäärä ei ole kenenkään muun tiedossa kuin orin silloisen omistajan.
Emä CA's Durazno oli 144cm korkea new forestinponi-tamma jolla ei ollut painotuslajia, mutta joka kilpaili hyvin erilaisissa lajeissa ja menestyenkin vielä useissa niistä. Kovinkaan paljoa tästä neidistä ei valitettavasti ole saatavilla tietoja, sillä CA's Duraznosta on valitettavasti aika jättänyt jo suhteellisen pitkän aikaa sitten, mutta niistä pienistä tiedonmurusista päätellen jotka ovat saatavilla, voi päätellä että kyseessä oli valloittava neitokainen. Valitettavasti edes jälkeläisten määrä ei ole tiedossa, mutta ainakin yksi kappale niitä kumminkin oli, sillä eihän Damiana CRPkään olisi muuten ikinä syntynyt.
Emänisä Mäntysuon Damodred oli yleispainotteinen, ruunikko newforestinponi-ori jonka kilpailumenestyksestä ei pahemmin löydy tietoa, mutta onneksi tiedossa on ainakin sen verran, että herra palkittiin elämänsä aikana ainakin CH arvonimellä, sekä kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla. Luonteeltaan tämä herra oli yksi asuintallinsa hyväluonteisimmista poneista ja se jos mikä kertoo Mäntysuon Damodredin olleen erittäin hyvätapainen. Jälkeläisten määrä ei ole valitettavasti tiedossa, mutta todistetusti niitä on ainakin yksi kappale.
Emänisänemä Fiin Debut oli newforestinponi-tamma, josta ei valitettavasti ole lähes mitään tietoa enää olemassa. Sen verran tammasta kumminkin tiedetään, että se oli pitkän ja hyvin elämän omistajansa luona saaden ainakin yhden jälkeläisen nimiinsä. Tämä kimo, kaunis tamma kerettiin myös palkita kantakirjaustilaisuudessa toisella palkinnolla, eli vaikka tiedossa ei olekaan Fiin Debutin kaikkia saavutuksia, niin ainakin jotain se kerkesi selkeästi saavuttamaan kun kerran sai kantakirjaustilaisuudestakin noinkin hyvän palkinnon.
Emänisänisä Mäntysuon Dalamar oli voikko, 144cm korkea newforestinponi-ori joka kilpaili jonkin verran sekä näyttelyissä, että esteratsastuksessa ja vaikka orilla ei ollutkaan siis varsinaista painotuslajia, voisi sitä melkeinpä kutsua estepainotteiseksi. Menestys kilpailuista oli hyvin vaihtelevaa, mutta siitä huolimatta Mäntysuon Dalamar oli omistajallensa äärimmäisen rakas poni. Jälkeläisiä tämä herra kerkesi saamaan elämänsä aikana kaksi kappaletta ja jo niiden avulla on orin suku saatu jatkumaan hyvin, eli enempää jälkeläisiä ei olisi edes tarvittukaan suvun jatkumista takaamaan.
Emänemä Agosto's Sandia oli rautias, 145cm korkea newforestinponi-tamma joka painottui elämänsä aikana esteratsastukseen. Tamman kanssa käytiin esteratsastuskilpailuiden lisäksi kokeilemassa onnea myös näyttelyissä ja niistä tämä neiti sai arvonimekseen Ch. Agosto's Sandia kerkesi kumminkin keräämään muutakin menestystä nimiinsä, sillä se palkittiin elämänsä aikana yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja kantakirjattiin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana ainakin kolme kappaletta, mutta valitettavasti tarkka jälkeläismäärä ei ole tiedossa.
Emänemänisä Sunrise's Charming oli newforestinponi-ori, josta on valitettavan vähän jäänyt tietoa jälkipolvien tietoon. Sen verran kumminkin tiedetään, että tämä herra oli luonteeltaan erittäin nöyrä ja kiltti ja senpä vuoksi Sunrise's Charming hurmasikin useat sen tapaavat ihmiset. Ori kerettiin myös palkita elämänsä aikana kantakirjaustilaisuudessa toisella palkinnolla ja näyttelyissä se ansaitsi itselleen VIR MVA Ch arvonimen. Jälkeläisiä herra kerkesi saamaan ainakin kuusi kappaletta, mutta valitettavasti tarkka määrä ei ole tiedossa.
Emänemänemä Littlefoal's Uncatched Xena oli ruunikko, 143cm korkea newforestinponi-tamma joka ei valitettavasti kerennyt saavuttamaan elämänsä aikana kirjaimellisestikaan mitään mainitsemisen arvoista. Luonteeltaan tamma oli kumminkin äärimmäisen kiltti ja ulkonäöltään se oli erittäin kaunis, sekä rodunomainen, joten jo noita asioita pidettiin sen verran hyvinä, että tamma sai elämänsä aikana ainakin yhden jälkeläisen. Muuta Littlefoal's Uncatched Xenasta ei valitettavasti ole tiedossa, mutta ainakin joitain tiedonmurusia jäi jälkipolvienkin tietoon.
Isänemä Lacrisia Mimmy oli 134cm korkea, äärimmäisen hyvin painotuslajissaan esteratsastuksessa pärjännyt new forestinponi-tamma joka sijoittui esteratsastuskilpailuissa yli neljäkymmentä kertaa, palkittiin yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja palkittiin esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä seitsemän kappaletta, joten jo pelkästään se kertoo kysynnän olleen suurta Lacrisia Mimmyn jälkeläisiä.
Isänemänisä Le' Novercus oli ruunivoikko, 138cm korkea new forestinponi-ori joka painottui esteratsastukseen. Sijoituksia kerääntyikin ihan kiitettävästi herran painotuslajissa, mutta valitettavasti oria ei ikinä viety oman lajinsa laatuarvosteluun, eikä sen puoleen kantakirjaustilaisuuteenkaan. Jälkeläisiä tämä mukava ja rauhallinen herra kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä seitsemän kappaletta joista kuusi kappaletta oli new forestinponeja ja yksi kappale ratsuponi.
Isänemänemä Le'Natale oli ruunikko, 135cm korkea new forestinponi-tamma joka painottui esteratsastukseen, muttei kumminkaan kilpaillut siinä yhtään kisaa ikinä, vaan painottuminen oli pikemminkin harrastepohjaista. Ei ollut toisaalta mikään ihmekään ettei Le'Natale kilpaillut ikinä, sillä tamma asui koko ikänsä ratsastuskoulussa, jossa tärkeämpää oli mukava luonne opetushevosela kuin järjetön määrä sijoituksia. Jälkeläisiä tamma sai yhteensä kuusi kappaletta, joka on todella paljon opetushevoselle.
Isänisä Blowjob of Scorpia oli 176cm korkea ja äärimmäisen erinomaisesti omassa painotuslajissaan kouluratsastuksessa menestynyt trakehner-ori. Ori muunmuassa palkittiin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla ja yleislaatuarvostelussa kolmannella palkinnolla ja kilpailumenestyskin oli ihan kiitettävää kouluratsastuksen saralla. Ei siis mikään ihmekään, että jalostuskysyntää löytyi yhteensä kahdentoista jälkeläisen verran, joista Art Savaric oli ainoa ratsuponi, sillä Blowjob of Scorpian omistaja ei mielellään käyttänyt ratsuaan ratsuponijalostukseen kun kysyntää löytyi puhtaiden trakehnereidenkin jalostukseen enemmän kuin tarpeeksi.
Isänisänemä Constancia GER oli 160cm korkea, ruunikko trakehner-tamma joka virallisesti painottui esteratsastukseen, mutta jolla ei yhtään sijoitusta saatu ikinä kerättyä kyseisestä lajista, vaan sijoituksia kertyi pelkästään kouluratsastuksesta, mutta niitä kertyi sitten oman painotuslajin sijoitusten edestäkin. Mitään kovin mainittavaa Constancia GER ei kerennyt saavuttamaan elämänsä aikana, sillä valitettavasti tamma jouduttiin lopettamaan yllättäen varsomisen jälkeisiin komplikaatioihin. Onneksi jälkeläisiä kerkesi kumminkin syntymään yhteensä viisi kappaletta, joten suku tulee jatkumaan jatkossakin.
Isänisänisä Tourin Omet oli kimo, 160cm korkea trakehner-ori joka ei oikeastaan omistanut ikinä varsinaista painotuslajia. Orilla nimittäin kilpailtiin sen elämän aikana suhteellisen tasaisesti sekä koulu-, että esteratsastuksessa ja sijoituksiakin kerääntyi tasaiseen tahtiin molemmista lajeista. Tämä Saksassa syntynyt herra oli suhteellisen orimainen ja hankala tapaus, mutta siitä huolimatta kysyntää löytyi jalostukseenkin jonkin verran. Jälkeläisiä Tourin Omet sai elämänsä aikana ainakin kolme kappaletta, mutta valitettavasti tarkka jälkeläismäärä ei ole kenenkään muun tiedossa kuin orin silloisen omistajan.
Emä CA's Durazno oli 144cm korkea new forestinponi-tamma jolla ei ollut painotuslajia, mutta joka kilpaili hyvin erilaisissa lajeissa ja menestyenkin vielä useissa niistä. Kovinkaan paljoa tästä neidistä ei valitettavasti ole saatavilla tietoja, sillä CA's Duraznosta on valitettavasti aika jättänyt jo suhteellisen pitkän aikaa sitten, mutta niistä pienistä tiedonmurusista päätellen jotka ovat saatavilla, voi päätellä että kyseessä oli valloittava neitokainen. Valitettavasti edes jälkeläisten määrä ei ole tiedossa, mutta ainakin yksi kappale niitä kumminkin oli, sillä eihän Damiana CRPkään olisi muuten ikinä syntynyt.
Emänisä Mäntysuon Damodred oli yleispainotteinen, ruunikko newforestinponi-ori jonka kilpailumenestyksestä ei pahemmin löydy tietoa, mutta onneksi tiedossa on ainakin sen verran, että herra palkittiin elämänsä aikana ainakin CH arvonimellä, sekä kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla. Luonteeltaan tämä herra oli yksi asuintallinsa hyväluonteisimmista poneista ja se jos mikä kertoo Mäntysuon Damodredin olleen erittäin hyvätapainen. Jälkeläisten määrä ei ole valitettavasti tiedossa, mutta todistetusti niitä on ainakin yksi kappale.
Emänisänemä Fiin Debut oli newforestinponi-tamma, josta ei valitettavasti ole lähes mitään tietoa enää olemassa. Sen verran tammasta kumminkin tiedetään, että se oli pitkän ja hyvin elämän omistajansa luona saaden ainakin yhden jälkeläisen nimiinsä. Tämä kimo, kaunis tamma kerettiin myös palkita kantakirjaustilaisuudessa toisella palkinnolla, eli vaikka tiedossa ei olekaan Fiin Debutin kaikkia saavutuksia, niin ainakin jotain se kerkesi selkeästi saavuttamaan kun kerran sai kantakirjaustilaisuudestakin noinkin hyvän palkinnon.
Emänisänisä Mäntysuon Dalamar oli voikko, 144cm korkea newforestinponi-ori joka kilpaili jonkin verran sekä näyttelyissä, että esteratsastuksessa ja vaikka orilla ei ollutkaan siis varsinaista painotuslajia, voisi sitä melkeinpä kutsua estepainotteiseksi. Menestys kilpailuista oli hyvin vaihtelevaa, mutta siitä huolimatta Mäntysuon Dalamar oli omistajallensa äärimmäisen rakas poni. Jälkeläisiä tämä herra kerkesi saamaan elämänsä aikana kaksi kappaletta ja jo niiden avulla on orin suku saatu jatkumaan hyvin, eli enempää jälkeläisiä ei olisi edes tarvittukaan suvun jatkumista takaamaan.
Emänemä Agosto's Sandia oli rautias, 145cm korkea newforestinponi-tamma joka painottui elämänsä aikana esteratsastukseen. Tamman kanssa käytiin esteratsastuskilpailuiden lisäksi kokeilemassa onnea myös näyttelyissä ja niistä tämä neiti sai arvonimekseen Ch. Agosto's Sandia kerkesi kumminkin keräämään muutakin menestystä nimiinsä, sillä se palkittiin elämänsä aikana yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja kantakirjattiin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana ainakin kolme kappaletta, mutta valitettavasti tarkka jälkeläismäärä ei ole tiedossa.
Emänemänisä Sunrise's Charming oli newforestinponi-ori, josta on valitettavan vähän jäänyt tietoa jälkipolvien tietoon. Sen verran kumminkin tiedetään, että tämä herra oli luonteeltaan erittäin nöyrä ja kiltti ja senpä vuoksi Sunrise's Charming hurmasikin useat sen tapaavat ihmiset. Ori kerettiin myös palkita elämänsä aikana kantakirjaustilaisuudessa toisella palkinnolla ja näyttelyissä se ansaitsi itselleen VIR MVA Ch arvonimen. Jälkeläisiä herra kerkesi saamaan ainakin kuusi kappaletta, mutta valitettavasti tarkka määrä ei ole tiedossa.
Emänemänemä Littlefoal's Uncatched Xena oli ruunikko, 143cm korkea newforestinponi-tamma joka ei valitettavasti kerennyt saavuttamaan elämänsä aikana kirjaimellisestikaan mitään mainitsemisen arvoista. Luonteeltaan tamma oli kumminkin äärimmäisen kiltti ja ulkonäöltään se oli erittäin kaunis, sekä rodunomainen, joten jo noita asioita pidettiin sen verran hyvinä, että tamma sai elämänsä aikana ainakin yhden jälkeläisen. Muuta Littlefoal's Uncatched Xenasta ei valitettavasti ole tiedossa, mutta ainakin joitain tiedonmurusia jäi jälkipolvienkin tietoon.
Jälkeläiset
15.12.2011 syntynyt t Doreen CRP (i. Viking TA)
12.10.2013 syntynyt t. Dahlia CRP (i. Golden Chaos CRP) 21.11.2013 syntynyt o. Sahne Chupacabra (i. Leprechaun Champ) |
10.01.2014 syntynyt t. Dewdrop SE (i. Delicate Nadango)
26.02.2014 syntynyt t. Sanhe Annabelle (i. Marvellous Tearjelker) 07.03.2014 syntynyt t. Anastasia SE (i. Barbuda Fawk) |
Kilpailut
KERJ Sijoitukset (50kpl)
25.03.2013 // kutsu // CCI/CIC2 // 2/40 25.01.2013 // kutsu // CCI/CIC2 // 4/28 20.01.2013 // kutsu // CCI/CIC2 // 4/28 18.01.2013 // kutsu // CCI/CIC2 // 6/45 16.01.2013 // kutsu // CCI/CIC2 // 4/46 19.12.2012 // kutsu // CCI/CIC2 // 4/60 18.12.2012 // kutsu // CCI/CIC2 // 4/60 23.07.2012 // kutsu // CCI/CIC2 // 6/40 22.07.2012 // kutsu // CCI/CIC2 // 2/40 13.07.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 6/50 29.06.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/30 27.06.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 3/30 21.06.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 3/30. 05.06.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 5/34. 01.06.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 5/34. 19.05.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 5/40. 09.05.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 4/24. 09.05.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 4/50. 30.03.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 3/30. 24.03.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 1/40. 18.03.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/40. 09.03.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 4/50. 25.02.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 5/30. 23.02.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/30. 22.02.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/40. 22.02.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 1/40. 20.02.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/40. 26.01.2012 // kutsu // helppo luokka // 3/16. 24.01.2012 // kutsu // helppo luokka // 1/50. 15.01.2012 // kutsu // tutustumisluokka // 4/40. 14.01.2012 // kutsu // CCI/CIC1 // 2/33. 05.12.2011 // kutsu // helppo luokka // 6/50. 28.11.2011 // kutsu // harrasteluokka // 5/32. 27.11.2011 // kutsu // harrasteluokka // 3/32. 25.11.2011 // kutsu // harrasteluokka // 3/29. 19.01.2014 // kutsu // CIC2 // 4/22 29.01.2014 // kutsu // CIC2 // 6/39 30.01.2014 // kutsu // CIC2 // 6/39 30.01.2014 // kutsu // CIC2 // 1/37 07.02.2014 // kutsu // CIC2 // 3/50 10.02,2014 // kutsu // CIC2 // 1/50 13.02.2014 // kutsu // CIC2// 2/35 16.02.2014 // kutsu // CIC2 // 6/43 17.02.2014 // kutsu // CIC2 // 2/43 18.02.2014 // kutsu // CIC2 // 4/43 19.02.2014 // kutsu // CIC2 // 1/50 07.03.2014 // kutsu // CIC2 // 1/40 15.03.2014 // kutsu // CIC2 // 2/54 04.04.2014 // kutsu // CIC1 // 4/50 15.04.2014 // kutsu // CIC2 // 5/29 |
Muut sijoitukset (ERJ 51kpl, KRJ 53kpl)
17.11.2012 // ERJ // kutsu // 120cm // 5/50 31.07.2012 //ERJ // kutsu // 120cm // 3/40 24.07.2012 // ERJ // kutsu // 120cm // 7/58 04.07.2012 // ERJ // kutsu // 120cm // 7/56 21.05.2012 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/40 19.05.2012 // ERJ // kutsu // 130cm // 6/40 18.01.2012 // ERJ // kutsu // 70cm // 4/50 28.01.2014 // KRJ // kutsu // He A // 6/40 29.01.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/50 01.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 6/40 02.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 3/50 04.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 6/40 05.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 6/50 06.02.204 // KRJ // kutsu // He A // 6/50 06.02.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 4/52 10.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/50 11.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/50 11.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 5/43 12.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 1/50 13.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 3/40 14.02.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 5/40 15.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/50 16.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 6/40 17.02.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 3/44 18.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 6/40 18.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/50 18.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 3/50 19.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 5/50 21.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 5/30 21.02.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/30 21.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 1/50 22.02.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 6/50 24.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 2/40 25.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/40 27.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 5/40 27.02.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/30 27.02.2014 // KRJ // kutsu // He A // 3/40 28.02.2014 // KRJ // kutsu // He B // 7/50 01.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 3/30 03.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 5/30 03.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/57 04.03.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/40 05.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/29 06.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 3/30 06.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 6/60 07.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 1/30 10.03.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/40 13.03.2014 // KRJ // kutsu // He B // 8/100 14.03.2014 // KRJ // kutsu // He B // 3/40 17.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 6/50 18.03.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/40 19.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/39 23.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 3/30 23.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 4/30 23.03.2014 // KRJ // kutsu // He A // 3/30 23.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 3/30 24.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 7/50 27.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 5/30 29.03.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 3/30 29.03.2014 // KRJ // kutsu // He B // 5/30 31.03.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 4/30 31.03.2014 // KRJ // kutsu // He B // 1/30 01.04.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 5/30 02.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/30 02.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/50 03.04.2014 // KRJ // kutsu // He B // 1/30 03.04.2014 // KRJ // kutsu // He B // 1/30 04.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/50 04.04.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/30 05.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 4/30 05.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 3/40 06.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 1/30 06.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 6/50 07.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 4/30 07.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/40 07.04.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 4/40 08.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 4/30 09.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/30 09.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 2/40 10.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/50 10.04.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 1/40 13.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 4/30 14.04.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/30 15.04.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 3/30 15.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 5/100 18.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 4/30 19.04.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/30 22.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 1/30 22.04.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 5/29 25.04.2014 // KRJ // kutsu // He A // 1/30 26.04.2014 // KRJ // kutsu // He B // 4/30 06.05.2014 // KRJ // kutsu // He B // 5/40 07.05.2014 // KRJ // kutsu // He B // 4/40 08.05.2014 // KRJ // kutsu // He B // 5/30 10.05.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/30 31.05.2014 // ERJ // kutsu (ERJ-cup) // 130cm // 12/196 04.06.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 4/96 04.06.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/45 05.06.2014 // ERJ // kutsu // 120cm // 9/96 08.06.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/30 14.06.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/26 21.06.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 2/40 22.06.2014 // ERJ // kutsu // 130cm // 1/40 |
Päiväkirja
10.01.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Venttu
Maneesissa verrytteli aikaisin aamulla mustankimo ratsuponi Ana. Olin aivan väsynyt eivätkä aivoni tuottaneet yhtään järkevää ajatusta. Yritin siltin valmentaa ratsukkoa parhaani mukaan. Ana oli kuulemma aika säikky tapaus, mutta se ei useimmiten maneesissa säikkynyt juuri mitään. Aloitimme ihan avotaivutuksilla, jotta Ana alkaisi taipua rehellisesti myös kyljistä. Aluksi taivutus oli pelkästää kaulasta taipumista. Pyysin lumienkulia ratsastamaan Anaa enemmän pois uralta, jotta myös sen kyljet taipuisivat. Annoin ratsukon tehdä taivutusta myös ravissa. Kun taivutuksia oli tehty molempiin suuntiin keksin ratsukolle nopeasti uuden tehtävän, jossa piti tehdä laukassa pitkät sivut ja kulmissa aina raviin. Lisäksi jokaiseen kulmaan piti tehdä rauhallisessa ravissa kuuden metrin voltti niin, että tamma taipuisi kunnolla. Ensimmäisessä laukannostossa laukka nousi vähän töksähtäen. Lumienkuli antoi Analla päättäväisesti pohkeita ja laukka alkoi pyöri askel askeleelta vähän paremmin. Ravi olisi saanut ensimmäisen voltin aikana olla vähän rauhallisempaa ja Ana olisi saanut asettua hieman enemmän sisällepäin. Yht'äkkiä Ana taisi nähdä kulmassa pienen vihreän peikon ison nuijan kanssa ja se päätti hypätä nopeasti sisällepäin ja lähteä keskiravia pakoon. Lumienkuli istui syvälle satulaan ja teki joka askeleella pieniä pidätteitä. Ana alkoi rauhoittua ja käskin lumienkulia ratsastamaan tamman uudelleen siihen päätyyn, missä peikot vaanivat. Ana kyttäsi kulmaa, mutta ei yrittänyt pakoon. Lumienkuli kehui tammaa ja jatkoi tehtävää. Laukannostot alkoivat toistojen jälkeen sujua jo sulavammin ja tamma alkoi jo näyttää todeliselta kouluponilta. Meillä oli vielä sopivasti aikaa tehdä muutamia vastalaukkaharjoituksia. Ratsukon piti ratsastaa kiemuraura aina pitkälle sivulle, ilman laukanvaihtoja. Tehtävä oli Analle helppo, vaikkakin laukka hiipui välillä vähän liian hitaaksi. Kehuin ratsukon sopusointuista työskentelyä ja annoin ratsukon loppuverrytellä itsenäisesti.
14.01.2014 Maastoestevalmennus, valmentajana Venttu
Kentällä minua odotti ratsuponi Ana jo lähtövalmiina maastoesteille. Poni oli kuulemma harvinaisen säikky ja se mielessä pitäen lähdin johdattamaan ratsukkoa maastoon. Aloittelimme ihan pienillä tukkiesteillä. Ana näki aluksi esteen takana jotain aivan ylitse pääsemätöntä ja se olisi halunnut kieltää. Lumienkuli osasi kuitenkin ennakoida tilanteen ja huomautti Anaa pohkeilla. Tamma hyppäsi isolla ilmavaralla ja lähti suhteellisen lujaa esteen jälkeen. Ilmeisesti peläten, että joku lähtee jahtaamaan sitä. Lumienkuli rauhoitteli Anaa ja siirsi sen käyntiin. Ratsukko otti myös toiseen suuntaan. Lisäsimme mukaan pienen vesihaudan, jonka Ana hyppäsi vähän inhoten. Eihän valkoisen ponin kuuluisi mistään vesilätäköstä juosta. Poni oli varsin kuuliainen, mutta siltin arvaamaton ja vähän säikky. Kerran se koetti tiputtaa lumienkulin veteen, mutta ei onneksi onnistunut. Vesi olisi varmasti ollut kylmää. Ohjasin ratsukon vähän pidemmälle radalla ja vastaan tuli nousuest, jota ratsukon piti yrittää monta kertaa uudestaan. Anan mielestä se oli ihan kauhean pelottava eikä sen yli voinut hypätä. Se kielsi tai juoksi ohi. Lumienkulilla oli täysi työ pysyä kyydissä, kun Ana vain jatkoi samaa rataa annoin lumienkulille piiskaan toiseenkin käteen. Se oli outo ratkaisi, mutta toimi toisella yrittämällä. Ylityksen jälkeen lumienkuli antoi vai vihkaa toisen raipoista minulle ja onnistui ylittämään esteen vielä muutaman kerran ilman mitään ongelmaa. Ratsukko hyppäsi vielä kertaallleen vesiesteen ennen loppuverryttelyjä kentällä.
18.01.2014 Tulevaisuuden suunnitelmia.
Kun Ana muutti omistukseemme, oli sillä jo suhteellisen paljon kenttäratsastusjaoksen alaisten kilpailuiden sijoituksia nimissään, mutta vasta äsken tajusin että tammallahan on jo sijoitukset täynnä laatuarvostelua ajatellen. Tästä huolimatta tamma saa vielä kilpailla kanssani kenttäratsastusjaoksen alaisissa kilpailuissa, sillä tavoitteena on yhteensä viisikymmentä sijoitusta, niin kuin kaikille muillekin Sahne Studin omistuksessa oleville nelijalkaisille. Tämän lisäksi Ana saa kumminkin liittyä myös este- ja kouluratsastuskilpailuissa kilpailevien ratsujen joukkoon ja toivemmekin tammalle menestystä myös kyseisissä lajeissa. Jälkeläismääräkin on pian täynnä, sillä tammalla on jo neljä jälkeläistä, tai no, yksi vasta odotusvaiheessa ja yksi jälkeläinen on vielä suunnitelmissa jotta saamme Sahne Studiinkin yhden vauvelin jatkamaan emänsä uraa kenttäratsastuksen saralla. Vielä pitäisi käydä muutamissa valmennuksissa ennen laatuarvosteluun menoa, mutta onhan meillä vielä aikaa sillä eihän Ana tule jäämään eläkkeelle vielä vähään aikaan. Tämän neidin suunnitelmat ovat siis jo erittäin selvät ja toivotaan, että menestys jatkuu yhtä hyvänä ja että Anan jälkeläisetkin saisivat nimiinsä menestyneen uran.
19.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Kiiu
Lumienkuli lämmitteli Anaa ja rakensin pieniä esteitä ympäri maneesia. Puomit sujuivat hyvin. Lumienkuli kertoi, että Ana pääsee 130cm, mutta tänään harjoiteltiin erikoisesteitä. Aloitte tulla ristikoita. Tulitte toisestakin suunnasta ja nostin esteet pystiksi. Kun olitte hetken hypänneet pystyjä, niin vaihdoitte suuntaa. Aloitte hypätä ympyrällä pystyjä. Tehtävä suoritui hyvin molemmista suunnista.
Aloitte tulla sarjaa, jossa oli okseri ja pystyjä. Kolme ensimmäistä estettä menitte virheettömästi, mutta viimeisen esteen alla oli vesimattoja. Ana kielsi esteelle ja tulitte uudestaan - taas kielto. Kokeilitte kolmannen kerran ja pääsitte virheittä yli, hienoa! Tulitte toisesta suunnasta - samalla pystylle tuli pari kieltoa myös tästä suunnasta. Pääsitte kuitenkin esteet sen jälkeen virheittä yli. Seuraavaksi saitte tulla radan. Radalla oli muureja, vesiesteitä ja sateenkaariesteitä. Ana kyttäsi kaikkia, mutta ei kuitenkaan kieltänyt. Saitte tulla toisen radan, mutta korkeampana. Ei yhtään virhettä, mutta vauhti olisi voinut olla hieman nopeampi. Aloitte tehdä loppuverryttelyitä ratojen jälkeen.
"Ana olisi voinut laukata radalla hieman nopeammin ja tahdikkaammin. Ana selvityi hyvin erikoisesteistä, vaikka kyttäilikin hieman."
23.02.2014 Estevalmennus 130cm, valmentajana Susanna
Lumienkuli toi tällä kertaa maneesimme säikyn Anan. Tamma katseli minua, muljautteli silmänvalkuaisiin, liikkui kuitenkin lumienkulin mukana eteenpäin. Tamma kulki arkana eteenpäin, vilkuillen sivuilleen. Lumienkuli oli kertonut tamman säikähtävän sitä sun tätä, olemaan siis varuillaan. - Tamma liikkuu kauniisti, voit ottaa ravia, tee voltteja ja taivutuksia. Ana lähti nättiin raviin, käyttäen takapäätään aktiivisesti. Kumminkin Ana liikkui hieman tahmeasti, suunnilleen siis hitaasti. - Anna hellästi pohjetta, niin että saamme siihen vähän vauhtia. Lumienkulin avut olivat pienet ja hienot, melkein näkymättömät. Ana lähti ravaamaan reippaasti eteenpäin. Lumienkuli sai tamman taipumaan heti, hyvin ja kunnollisesti. - Ennenkuin hypimme kokeillaan tälläistä; anna Analle niin paljon pohkeita, että saamme sen ravaamaan todella kovaa. Älä kumminkaan päästä sitä laukkaan, vain nopeaan raviin. Hetkessä tamma ravasi nopeasti ja sulavasti. - Okei riittää, menitte mahtavasti, Ana kuuntelee sinua.
Nappasin pari tolppaa ja laskin ne maahan. Otin ensimmäisen puomin, siitä kuului pienoinen kolahdus, kun laskin sen. Ana koki sen hirveän pelottavana, lähti siis laukkaan yllättäen. - Ptruu Ana. Tamma pysähtyi, mutta mulkoili ympärilleen. - Ei hätää tyttö. Kokosin Analle ja lumienkulille 40cm pystyn. - Tule pystysuoralta uralta, laukassa. Ana hyppäsi kauniisti yli, kannatteli itsensä sulavasti ja laskeutui mahtavasti. - Hyvä, korotan 60cm. Ana vain kurkki minuun päin, kulkiessaan ohi. Tamma lähti kovaa, lumienkulilla oli hieman vaikeuksia hallita sitä. Hypystä ei tullut niin hyvää, kuin aikaisempi. - Okei, tule uudestaan, nosta laukka vasta lyhyellä sivulla, ettei Ana ehdi kiihdyttää sitä. Tamma tuli sulavasti esteelle, siitä yli ja kauniilla laskeutumisella maahan.
Jälleen korotimme estettä 80cm. - Okei, voit nostaa vähän aikaisemmin laukan jotta ehditte hyvälle hypylle. Ana tuli kauniisti esteelle, kumminkin puomi tippui, liian hiljaisesta vauhdista. - Anna sille estettä ennen ja sen päällä pohkeita vähän, niin pääsette hyvin yli. Ana tuli jälleen hyvin esteelle, tällä kertaa myös yli. - Okei, hypitään 100cm sarjana, sen jälkeen vedetään 130. Kokosimme vielä kaksi estettä ensimmäisen perään, saadaksemme sarjan. - Tule laukassa R:ästä jo, pääsemme kunnolla vauhtiin. Anna taas hieman aikaisemmin pohjetta, esteen päälläkin kannattaa. Ana tuli vauhdilla esteelle, ei liian kovaa kumminkaan. Kauniisti yli, kaksi askelta, ylitys, kaksi askelta ja mahtava hyppy. - Loistavaa! Ota vielä uudestaan, korotan sitten. Ana tuli hieman hassusti sarjalle, kumminkin yli kaikista ilman tiputuksia.
Korotin esteitä 130cm, sitä mitä lumienkuli oli toivonutkin. - Okei, ota taas laukkaa jo R:rästä, tule sillä esteelle, vieläkin sitten pohkeita ennen ja päällä. Ana tuli innokkasti sarjalle, selvästikkin valmiina hyppäämään. Ylitys, pohkeet, yli, pohkeet ja yli. - Hienoa, tule vielä tämäkin uudestaan. Analta ei voimaa puuttunut, arkuuskin oli kaikonnut ilmaan, toivottavasti. Tamma laukkasi upeasti sarjalle, yli, pohkeita, yli, askeleet ja yli. - Okei , teen pienen radan. Esterata oli pieni, 4 esteen rata (valmennuksen alla kuva). - Mene laukassa esteet, välissä et ehdi ottaa siis ravia, liian vaarallista ilman pudotusta. Voit lähteä. Ana laukkasi koottuna ensimmäiselle pystylle, hyppäsi yli ja laukkasi seuraavalle. Se oli okseri, kumminkin todella helppo, minkä Ana hyppäsi vaivatta. Seuraavana oli muuri, en täysin luottanut siihen, mutta kai siitäkin selvittäisiin. Tamma hieman epäröi, mutta hyppäsi, ilman puukappaleiden tippumista. Tosin muuri oli vain 110cm, isompaa en löytänyt. Viimeisenä vielä pysty, helppo este, jonka tamma selvitti vaivatta. - Hienoa, tule kerran vielä muuri ja okseri, yksittäisenä siis. Tamma ei epäröinyt hiukkaakkaan hypätessään muurin tai okserin, se vain nautti. - Riittää tältä erää, voit loppuverkata rauhassa.
Maneesissa verrytteli aikaisin aamulla mustankimo ratsuponi Ana. Olin aivan väsynyt eivätkä aivoni tuottaneet yhtään järkevää ajatusta. Yritin siltin valmentaa ratsukkoa parhaani mukaan. Ana oli kuulemma aika säikky tapaus, mutta se ei useimmiten maneesissa säikkynyt juuri mitään. Aloitimme ihan avotaivutuksilla, jotta Ana alkaisi taipua rehellisesti myös kyljistä. Aluksi taivutus oli pelkästää kaulasta taipumista. Pyysin lumienkulia ratsastamaan Anaa enemmän pois uralta, jotta myös sen kyljet taipuisivat. Annoin ratsukon tehdä taivutusta myös ravissa. Kun taivutuksia oli tehty molempiin suuntiin keksin ratsukolle nopeasti uuden tehtävän, jossa piti tehdä laukassa pitkät sivut ja kulmissa aina raviin. Lisäksi jokaiseen kulmaan piti tehdä rauhallisessa ravissa kuuden metrin voltti niin, että tamma taipuisi kunnolla. Ensimmäisessä laukannostossa laukka nousi vähän töksähtäen. Lumienkuli antoi Analla päättäväisesti pohkeita ja laukka alkoi pyöri askel askeleelta vähän paremmin. Ravi olisi saanut ensimmäisen voltin aikana olla vähän rauhallisempaa ja Ana olisi saanut asettua hieman enemmän sisällepäin. Yht'äkkiä Ana taisi nähdä kulmassa pienen vihreän peikon ison nuijan kanssa ja se päätti hypätä nopeasti sisällepäin ja lähteä keskiravia pakoon. Lumienkuli istui syvälle satulaan ja teki joka askeleella pieniä pidätteitä. Ana alkoi rauhoittua ja käskin lumienkulia ratsastamaan tamman uudelleen siihen päätyyn, missä peikot vaanivat. Ana kyttäsi kulmaa, mutta ei yrittänyt pakoon. Lumienkuli kehui tammaa ja jatkoi tehtävää. Laukannostot alkoivat toistojen jälkeen sujua jo sulavammin ja tamma alkoi jo näyttää todeliselta kouluponilta. Meillä oli vielä sopivasti aikaa tehdä muutamia vastalaukkaharjoituksia. Ratsukon piti ratsastaa kiemuraura aina pitkälle sivulle, ilman laukanvaihtoja. Tehtävä oli Analle helppo, vaikkakin laukka hiipui välillä vähän liian hitaaksi. Kehuin ratsukon sopusointuista työskentelyä ja annoin ratsukon loppuverrytellä itsenäisesti.
14.01.2014 Maastoestevalmennus, valmentajana Venttu
Kentällä minua odotti ratsuponi Ana jo lähtövalmiina maastoesteille. Poni oli kuulemma harvinaisen säikky ja se mielessä pitäen lähdin johdattamaan ratsukkoa maastoon. Aloittelimme ihan pienillä tukkiesteillä. Ana näki aluksi esteen takana jotain aivan ylitse pääsemätöntä ja se olisi halunnut kieltää. Lumienkuli osasi kuitenkin ennakoida tilanteen ja huomautti Anaa pohkeilla. Tamma hyppäsi isolla ilmavaralla ja lähti suhteellisen lujaa esteen jälkeen. Ilmeisesti peläten, että joku lähtee jahtaamaan sitä. Lumienkuli rauhoitteli Anaa ja siirsi sen käyntiin. Ratsukko otti myös toiseen suuntaan. Lisäsimme mukaan pienen vesihaudan, jonka Ana hyppäsi vähän inhoten. Eihän valkoisen ponin kuuluisi mistään vesilätäköstä juosta. Poni oli varsin kuuliainen, mutta siltin arvaamaton ja vähän säikky. Kerran se koetti tiputtaa lumienkulin veteen, mutta ei onneksi onnistunut. Vesi olisi varmasti ollut kylmää. Ohjasin ratsukon vähän pidemmälle radalla ja vastaan tuli nousuest, jota ratsukon piti yrittää monta kertaa uudestaan. Anan mielestä se oli ihan kauhean pelottava eikä sen yli voinut hypätä. Se kielsi tai juoksi ohi. Lumienkulilla oli täysi työ pysyä kyydissä, kun Ana vain jatkoi samaa rataa annoin lumienkulille piiskaan toiseenkin käteen. Se oli outo ratkaisi, mutta toimi toisella yrittämällä. Ylityksen jälkeen lumienkuli antoi vai vihkaa toisen raipoista minulle ja onnistui ylittämään esteen vielä muutaman kerran ilman mitään ongelmaa. Ratsukko hyppäsi vielä kertaallleen vesiesteen ennen loppuverryttelyjä kentällä.
18.01.2014 Tulevaisuuden suunnitelmia.
Kun Ana muutti omistukseemme, oli sillä jo suhteellisen paljon kenttäratsastusjaoksen alaisten kilpailuiden sijoituksia nimissään, mutta vasta äsken tajusin että tammallahan on jo sijoitukset täynnä laatuarvostelua ajatellen. Tästä huolimatta tamma saa vielä kilpailla kanssani kenttäratsastusjaoksen alaisissa kilpailuissa, sillä tavoitteena on yhteensä viisikymmentä sijoitusta, niin kuin kaikille muillekin Sahne Studin omistuksessa oleville nelijalkaisille. Tämän lisäksi Ana saa kumminkin liittyä myös este- ja kouluratsastuskilpailuissa kilpailevien ratsujen joukkoon ja toivemmekin tammalle menestystä myös kyseisissä lajeissa. Jälkeläismääräkin on pian täynnä, sillä tammalla on jo neljä jälkeläistä, tai no, yksi vasta odotusvaiheessa ja yksi jälkeläinen on vielä suunnitelmissa jotta saamme Sahne Studiinkin yhden vauvelin jatkamaan emänsä uraa kenttäratsastuksen saralla. Vielä pitäisi käydä muutamissa valmennuksissa ennen laatuarvosteluun menoa, mutta onhan meillä vielä aikaa sillä eihän Ana tule jäämään eläkkeelle vielä vähään aikaan. Tämän neidin suunnitelmat ovat siis jo erittäin selvät ja toivotaan, että menestys jatkuu yhtä hyvänä ja että Anan jälkeläisetkin saisivat nimiinsä menestyneen uran.
19.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Kiiu
Lumienkuli lämmitteli Anaa ja rakensin pieniä esteitä ympäri maneesia. Puomit sujuivat hyvin. Lumienkuli kertoi, että Ana pääsee 130cm, mutta tänään harjoiteltiin erikoisesteitä. Aloitte tulla ristikoita. Tulitte toisestakin suunnasta ja nostin esteet pystiksi. Kun olitte hetken hypänneet pystyjä, niin vaihdoitte suuntaa. Aloitte hypätä ympyrällä pystyjä. Tehtävä suoritui hyvin molemmista suunnista.
Aloitte tulla sarjaa, jossa oli okseri ja pystyjä. Kolme ensimmäistä estettä menitte virheettömästi, mutta viimeisen esteen alla oli vesimattoja. Ana kielsi esteelle ja tulitte uudestaan - taas kielto. Kokeilitte kolmannen kerran ja pääsitte virheittä yli, hienoa! Tulitte toisesta suunnasta - samalla pystylle tuli pari kieltoa myös tästä suunnasta. Pääsitte kuitenkin esteet sen jälkeen virheittä yli. Seuraavaksi saitte tulla radan. Radalla oli muureja, vesiesteitä ja sateenkaariesteitä. Ana kyttäsi kaikkia, mutta ei kuitenkaan kieltänyt. Saitte tulla toisen radan, mutta korkeampana. Ei yhtään virhettä, mutta vauhti olisi voinut olla hieman nopeampi. Aloitte tehdä loppuverryttelyitä ratojen jälkeen.
"Ana olisi voinut laukata radalla hieman nopeammin ja tahdikkaammin. Ana selvityi hyvin erikoisesteistä, vaikka kyttäilikin hieman."
23.02.2014 Estevalmennus 130cm, valmentajana Susanna
Lumienkuli toi tällä kertaa maneesimme säikyn Anan. Tamma katseli minua, muljautteli silmänvalkuaisiin, liikkui kuitenkin lumienkulin mukana eteenpäin. Tamma kulki arkana eteenpäin, vilkuillen sivuilleen. Lumienkuli oli kertonut tamman säikähtävän sitä sun tätä, olemaan siis varuillaan. - Tamma liikkuu kauniisti, voit ottaa ravia, tee voltteja ja taivutuksia. Ana lähti nättiin raviin, käyttäen takapäätään aktiivisesti. Kumminkin Ana liikkui hieman tahmeasti, suunnilleen siis hitaasti. - Anna hellästi pohjetta, niin että saamme siihen vähän vauhtia. Lumienkulin avut olivat pienet ja hienot, melkein näkymättömät. Ana lähti ravaamaan reippaasti eteenpäin. Lumienkuli sai tamman taipumaan heti, hyvin ja kunnollisesti. - Ennenkuin hypimme kokeillaan tälläistä; anna Analle niin paljon pohkeita, että saamme sen ravaamaan todella kovaa. Älä kumminkaan päästä sitä laukkaan, vain nopeaan raviin. Hetkessä tamma ravasi nopeasti ja sulavasti. - Okei riittää, menitte mahtavasti, Ana kuuntelee sinua.
Nappasin pari tolppaa ja laskin ne maahan. Otin ensimmäisen puomin, siitä kuului pienoinen kolahdus, kun laskin sen. Ana koki sen hirveän pelottavana, lähti siis laukkaan yllättäen. - Ptruu Ana. Tamma pysähtyi, mutta mulkoili ympärilleen. - Ei hätää tyttö. Kokosin Analle ja lumienkulille 40cm pystyn. - Tule pystysuoralta uralta, laukassa. Ana hyppäsi kauniisti yli, kannatteli itsensä sulavasti ja laskeutui mahtavasti. - Hyvä, korotan 60cm. Ana vain kurkki minuun päin, kulkiessaan ohi. Tamma lähti kovaa, lumienkulilla oli hieman vaikeuksia hallita sitä. Hypystä ei tullut niin hyvää, kuin aikaisempi. - Okei, tule uudestaan, nosta laukka vasta lyhyellä sivulla, ettei Ana ehdi kiihdyttää sitä. Tamma tuli sulavasti esteelle, siitä yli ja kauniilla laskeutumisella maahan.
Jälleen korotimme estettä 80cm. - Okei, voit nostaa vähän aikaisemmin laukan jotta ehditte hyvälle hypylle. Ana tuli kauniisti esteelle, kumminkin puomi tippui, liian hiljaisesta vauhdista. - Anna sille estettä ennen ja sen päällä pohkeita vähän, niin pääsette hyvin yli. Ana tuli jälleen hyvin esteelle, tällä kertaa myös yli. - Okei, hypitään 100cm sarjana, sen jälkeen vedetään 130. Kokosimme vielä kaksi estettä ensimmäisen perään, saadaksemme sarjan. - Tule laukassa R:ästä jo, pääsemme kunnolla vauhtiin. Anna taas hieman aikaisemmin pohjetta, esteen päälläkin kannattaa. Ana tuli vauhdilla esteelle, ei liian kovaa kumminkaan. Kauniisti yli, kaksi askelta, ylitys, kaksi askelta ja mahtava hyppy. - Loistavaa! Ota vielä uudestaan, korotan sitten. Ana tuli hieman hassusti sarjalle, kumminkin yli kaikista ilman tiputuksia.
Korotin esteitä 130cm, sitä mitä lumienkuli oli toivonutkin. - Okei, ota taas laukkaa jo R:rästä, tule sillä esteelle, vieläkin sitten pohkeita ennen ja päällä. Ana tuli innokkasti sarjalle, selvästikkin valmiina hyppäämään. Ylitys, pohkeet, yli, pohkeet ja yli. - Hienoa, tule vielä tämäkin uudestaan. Analta ei voimaa puuttunut, arkuuskin oli kaikonnut ilmaan, toivottavasti. Tamma laukkasi upeasti sarjalle, yli, pohkeita, yli, askeleet ja yli. - Okei , teen pienen radan. Esterata oli pieni, 4 esteen rata (valmennuksen alla kuva). - Mene laukassa esteet, välissä et ehdi ottaa siis ravia, liian vaarallista ilman pudotusta. Voit lähteä. Ana laukkasi koottuna ensimmäiselle pystylle, hyppäsi yli ja laukkasi seuraavalle. Se oli okseri, kumminkin todella helppo, minkä Ana hyppäsi vaivatta. Seuraavana oli muuri, en täysin luottanut siihen, mutta kai siitäkin selvittäisiin. Tamma hieman epäröi, mutta hyppäsi, ilman puukappaleiden tippumista. Tosin muuri oli vain 110cm, isompaa en löytänyt. Viimeisenä vielä pysty, helppo este, jonka tamma selvitti vaivatta. - Hienoa, tule kerran vielä muuri ja okseri, yksittäisenä siis. Tamma ei epäröinyt hiukkaakkaan hypätessään muurin tai okserin, se vain nautti. - Riittää tältä erää, voit loppuverkata rauhassa.
14.03.2014 Valmennus, valmentajana Miivi
Olin maneesissa reilusti ennen lumienkulia ja Anaa. Olin kuullut puhuttavan Anan säpsystä luonteesta, mutta en odottanut valmennuksesta sen kummempaa. Moni hevonenhan oli hieman kuuma. Lämmittelyssä pyysin ratsukkoa tekemään voltteja, Ana alkoi kaahottaa jo heti alussa. Alkoi sataa, ja peltikatto ropisi ikävästi ponin herkille korville, ja Ana muuttui todella säpsyksi. Päätin muutta tunnin ohjelmaa rauhallisemmaksi, en halunnut Anan lähtevän ympäri maneesia tukka putkella. Ohjelmassa olisi sitten temponlisäyksiä, ravissa. Ongelmaksi muodostuikin käynnin pitäminen, Ana päätti lähteä kiitoraviin heti lämmittelussä. Ei muuta kuin pienelle voltille vaan.
Temponlisäykset olivat hieman hankalia sateen vuoksi. Monta kertaa ravi muuttui laukaksi ja käynti kiitoraviksi. Tamma säpäsähteli paljon ja lumienkulilla oli suuri homma saada se pysymään kuolaimella ja halutussa tempossa. Noin puolen tunnin päästä Ana antoi rentoutua, jonka jälkeen homma sujui kuin leikki.
Annoin ratsukon ottaa loppukäynnit, niin lumienkuli kuin Anakin olivat aivan hikisiä. Palautteen jälkeen poistuin maneesista jättäen ratsukon jäähdyttelemään.
18.03.2014 Maastoestevalmennus, valmentajana Miivi
Tällä kertaa vuorossa olisi maastoesteitä. Valmennuksen ajankohdan olin valinnut tarkkaan säätiedotusta silmällä pitäen, Ana säikkyi herkästi. Valmennus olisi oman tallini Team Laplandin radalla, ja sinne tullakseen ratsukko olikin saanut olla pitkään autossa. Esteet olisivat korkeimmillaan metrisiä, pienimmillään noin 40cm. Ratsukko lämmitteli kentällä, josta pyysin heidät pienelle radalle, joka koostui puuntungoista ja muista suhteellisen helpoista esteistä. Rata oli todella pieni ja sen jälkeen paljastinkin päivän aiheen. Aiheena olisi portaat, joiden tiesin aiheuttavan onglmia ainakin omille hevosilleni. Radalta löytyi pienet portaat, jotka Ana selvitti melko hyvin jo ensimmäisellä kerralla. Pyysin lumienkulia korjaamaan hieman asentoaan sekä ottamaan ohjaa, Ana kompasteli hieman etupainoisuudesta alastulossa. He menivät esteen vielä kertaalleen, jonka jälkeen pyysin heitä siirtymään "suuren radan" puolelle. Siellä pyysin heitä ottamaan parit perusesteet ennen portaita, ja ne sujuivat mainiosti, tänään oli Anan päivä. Portaatkin sujuivat hyvin, ja toivoin vielä valmennuksen loppukoitoksenkin sujuvan. Aivan viimeisenä olisi metrinen rata, joka oli varustettu useilla erikoisesteillä. Selitin radan kulun lumienkulille ja hän käveli radan läpi minun kävellessäni hänen vierellään Anaa taluttaen. Noustessaan Anan selkään hänellä oli hyvin sisukkaan näköinen ilme, ja arvelin radan sujuvan ilmeen kuvastavalla tavalla. Olin oikeassa, rata sujui paremmin kuin omat ratsastukseni yleensä, ja omistinkin useita KERJ- ja MEJ-sijoittuneita hevosia. Loppupalautteessa ylistin, ja vain ylistin ratsukkoa. Lumienkulikin näytti tyytyväiseltä, enkä ihmetellyt.
30.03.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Freetu
Valmensin tänään lumienkulia ratsuponitammallaan Analla. Ana vaikutti melko säpäkältä aluksi, mutta ei oikeastaan säpsähdellyt mitään, tikitti vain paikoin turhan lyhyttä ja jännittynyttä askelta eteenpäin. Kehotin lumienkulia rauhoittamaan kevennystään ja hakemaan tammalle mukavan eteenpäinpyrkivän, mutta rennon tempon. Jos tamma yritti sluibailla ja lähteä pää pystyssä tikittämään, sai lumienkuli ratsastaa sitä reilusti eteen ja varmistaa, että sisäpohje oli kunnolla läpi. Muutamien siirtymien kautta hän sai hakea lisää rentoutta ja varmistaa, että Ana oli kuulolla ja totteli pidätteitä. Herkkäsuinen tamma ei hirveästi vaatinut pysähtyäkseen, mutta lumienkulin tuli olla tarkkana, että hänen kätensä ei jäänyt turhaan suuhun kiinni, vaan pidättävät avut lähtivät lähinnä vatsalihaksista.
Laukassa ratsukon tuli hakea samaa rentoutta ja pyöreyttä kuin ravissakin. Aluksi lumienkuli sai pyytää tammalta reipasta ja eteenpäinpyrkivää laukkaa eteenpäin. Aluksi tässäkin askel meinasi jäädä välillä turhan kootuksi, mutta istunnan avulla askel piteni ja Anakin näytti rentoutuneemmalta. Välillä lumienkuli sai käyttää sisäpohjettaan korostetusti hieman taakse, jotta tamma kuuntelisi sitä aktiivisemmin. Lopuksi ratsukko sai esittää muutamia siirtymiä laukasta käyntiin, josta taas takaisin laukkaan. Tässä lumienkulin tuli tarkkailla, että siirtymä olisi rento ja käyntiaskelien ja laukan välissä ei tulisi yhtään askelta ravia. Se ei ollut ongelma, ja rentoudenkin löydyttyä ratsukko näytti varsin hyvältä ja sopusointuiselta. Loppuverryttelyissä lumienkuli sai antaa tammalleen enemmän ohjaa ja antaa sen venyttää päätään eteen ja alas. Hienosti meni ja oli mukava nähdä, miten Ana rentoutuessaan pyöristyi koko selkälinjastaan ja liikkui mukavin, pitkin askelin.
31.03.2014 Estevalmennus, valmentajana Freetu
Tänään jatkoimme lumienkulin ja Anan kanssa, mutta tällä kertaa esteiden parissa. Alkuverryttelyissä kehotin lumienkulia jatkamaan edellisestä kerrasta eli etsimään tammalle mahdollisimman rennon, mutta eteenpäinpyrkivän ravin. Tamman jännittyessä hänen tuli ratsastaa sitä vain reilusti eteenpäin ja varmistaa sisäpohkeen toimivuus. Laukasta ratsukko sai tehdä useita siirtymiä käyntiin ja pysähdykseen, jotta varmistuisi, että myös jarrut pelaisivat kunnolla. Verryttelyhyppyinä oli aluksi yksi este apupuomilla, jonka jälkeen lisäsin se taakse toisen esteen kolmen laukan päähän. Pääty-ympyrällä ratsukon tuli laukata kavalettien yli. Aluksi Ana oli suhteellisen vauhdikas, ja lumienkuli saikin keskittyä kunnolla pidätteisiin, jotta tamma ei lähtisi lapasesta. Kehotin häntä valmistelemaan jokaisen hypyn ja etäisyyden sekä alastulon kunnolla, jotta tamman pyrähdykset eivät tulisi yllätyksenä. Sarjassa täytyi erityisesti olla tarkkana laukan tempon kanssa, jotta lähestyminen toiselle esteelle onnistuisi.
Jatkoimme tästä pieneen rataan, jossa oli yksi erikoisemman näköinen porttieste. Tätä tamma aluksi hieman kyttäsi, ja lumienkuli sai entistä enemmän keskittyä huolelliseen lähestymiseen ja siihen, että pohkeet olivat kiinni ennen estettä, jotta Ana varmasti hyppäisi. Portin jälkeen tuli okseri, joka sujui ratsukolta joka kerralla hyvin, vaikka Analla hieman energiaa pelottavan portin jälkeen olikin. Tiukan kaarteen jälkeen tuleva pysty jouduttiin ottamaan pari kertaa uudestaan, sillä lumienkulin täytyi ennen sitä ratsastaa kunnollinen kaari edelliseltä esteeltä kohti päätyä, jotta lähestyminen pystylle olisi suora. Tämäkin kuitenkin onnistui lopuksi ja kehotin ratsukkoa hyppäämään radan vielä kerran tismalleen samalla tavalla. Nyt ei Ana kytännyt porttiakaan, vaikka hyppäsikin sen varmuuden vuoksi hieman korkeammalta. Hienosti meni ja loppuverkat ratsukko sai suorittaa rauhaiseen tyyliin.
10.04.2014 Valmennus, valmentajana Veera R.
Tällä kertaa valmennus vuorossa olikin kenttäpainotteinen Ana. Olin jo maneesissa miettimässä valmennuksen kulkua, kun ratsukko saapui sinne. Vaihdoimme ratsastajan kanssa muutaman sanan ja sitten autoin tämän tamman selkään. Alkulämmittelyt ratsukko sai mennä ihan rauhassa ja pyysinkin heitä käymään kaikki askellajit läpi. Samalla sain mahdollisuuden nähdä miltä heidän yhteistyö näyttää. Analla olisi ilmeisesti vauhtia riittänyt ja välillä huomasin, että ratsastaja sai tehdä töitä pitääksen tamman ravissa tai käynnissä. Pyysin ratsukkoa aluksi tekemään ravissa paljon voltteja ja suunnan vaihdoksia, että saisimme Anan kunnolla kuulolle. Tätä tehtävää tehdessä Ana rauhottui hieman ja pyysin ratsukkoa siirtymään tekemään laukassa kahdeksikkoa, jonka keskellä aina ravin kautta laukan vaihto. Teimme tehtävää jonkin aikaa kunnes pyysin ratsukkoa laukkaamaan vielä muutaman kierroksen vapaasti ympäri maneesia. Tähän lopetimme tämän valmennuksen.
12.04.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera R.
Pääsin uudestaan valmentamaan Anaa, mutta nyt vuorossa olikin esteitä. Valmennus pidettiin taas maneesissa, sillä siellä Ana ei näkisi mörköjä, kuten ehkä kentällä voisi näkyä. Rakensin jo maneesin pitkälle sivulle kaksi estettä ja lävistäjälle yhden. Ratsukon saapuessa maneesiin tervehdin ratsastajaa ja autoin tämän selkään. Ratsukko lämmitteli taas itsenäisesti ja minä laitoin sillä välin toiselle pitkälle sivuille ravipuomit. Pyysin ratsukkoa tulemaan niitä ravissa ja tekemään isot pääty-ympyrät. Aluksi tamma hieman säpsyili, mutta tämäkin loppui alkulämmittelyjen aikana. Siirsin ravipuomit sivuun ja pyysin ratsukkoa tulemaan ensiksi ihan ravissa n. 40cm korkeat esteet. Ana tuli esteet hyvin, mutta selkeästi ratsastaja sai tehdä töitä tamman kanssa. Korotin esteitä n. 60cm korkeiksi ja pyysin ratsukkoa laukkaamaan pääty-ympyrän ja tulevan sitten esteet. Ratsukko suoritui tästäkin hienosti ja sitten nostimmekin esteet jo metrin korkuisiksi. Nyt Ana tuli ehkä hieman liian kiireellä esteelle sillä ensimmäisellä esteellä yksi puomi tippui, joten otimme vielä tämän uudelleen. Nyt tamma hyppäsi esteet hyvin ja vaihdoimme suuntaa. Sitten pyysin ratsukkoa tulemaan nämä kaksi estettä ja kääntymään sitten lävistäjällä olevalle esteelle. Ana kaahotti koko esteradan, joten pyysin ratsukkoa laukkaamaan muutamaan kierroksen niin, että Ana rauhottuisi ja sitten yritettiin uudelleen. Tällä kertaa rata meni hyvin ja päätimme lopettaa valmennuksen tähän.
17.04.2014 Estevalmennus, valmentajana Kaneli
Lumienkuli ja Ana saapuivat aurinkoisena kevätaamuna omaan talliini jo kauan sitten sopimallemme valmennustunnille. Tamma vaikutti heti kättelyssä herkältä ja hieman menevältä kaverilta, joten ehdotin, että menisimme tänään maneesissa. Lumienkuli näytti jopa huomattavan helpottuneelta ehdotuksestani ja oli samaa mieltä. Keväisestä säästä huolimatta keli oli hieman tuulinen, joten se saattaisi aiheuttaa ylimääräisiä mörrimöykkyjen hyppimisiä. Maneesissa sait ensin itse verrytellä minun valvovan silmän alla Anan. Verryttelyn aikana rakensin maneesiin monia esteitä, pari verryttelyä varten ja loput pientä koostetta varten. Ensimmäisessä verryttelylaukannostossa tamma hieman päästeli menemään, mutta oli jo pian hyvässä kontrollissa.
Esteillä verryttely aloitettiin pienillä ristikoilla, joiden sujuessa siirryimme pian pieniin ristikoihin. Välillä huomasin tamman hyppäävän esteet hieman niiden oikealta reunalta, joten päätin, että tähän voisimme hieman perehtyä. Hieman vinoista hypyistä huolimatta pienillä korkeuksilla esteet ylittyivät nopeasti ja hyvällä tyylillä. Pieni pystyeste oli korkeudeltaan noin 100cm ja laitoin maahan yhdet puomit lähestymistö varten, jotka voisivat hieman ohjata teitä hyppäämään suorempaan. Parin hypyn jälkeen aloitte saamaan ideasta kiinni ja hypyt muuttuivat hieman suoremmaksi. Tämän jälkeen tein pienen, kolmen esteen radan ohjaavine maapuomeineen. Radalla lähestymiset olivat aika pitkiä, joten teillä oli mahdollisuus saada hyvät, suorat tiet ja se onnistuikin. Sain nähdä hyvää työskentelyä ja suoria hyppyjä, mihin olin pyrkinytkin tunnin harjoitteilla. Radan jälkeen kiitin teitä tunnista ja jätin teidät tekemään loppuverkkaa.
18.04.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Lumienkuli saapui tammansa Anan kanssa ensimmäistä kertaa valmennukseeni. Lumienkuli oli antanut etukäteen tietoja joiden mukaan tamma saattaisi säpsyä uusia ja omituisia asioita, joten olin jättänyt erikoisesteet radalta kokonaan pois, keskittyisimme niihin sitten tulevissa valmennuksissa kunhan tutustuisin tammaan ja sen oikkuihin ensin paremmin. Pyysin ratsukkoa tekemään alkuverryttelyt itsenäisesti, tarkkailin itse sivummalta ja korjailin Lumienkulin istuntaa. Kun alkuverryttelyt oli tehty annoin luvan suunnata ensimmäiselle esteelle joka oli 60cm pystyeste. Esteelle tullessa tammalla oli hiukan liikaa vauhtia ja se meinasi ensin kieltää, mutta Lumienkuli auttoi hienosti tamman yli esteen. Kehotin pidättämään Anaa reilummin ennen seuraavaa estettä ja istumaan syvemmällä satulassa. Este ylittyi hienosti ja ratsukko tuntui pelaavan hyvin yhteen, Ana selkeästi luotti ratsastajaansa eikä jäänyt kyttäämään esteitä. Kolmannelle esteelle meinasi jälleen sattua pieni virhe, tällä kertaa vauhtia oli liian vähän eikä ponnistus osunut oikeaan kohtaan. Ana kuitenkin hyppäsi ja Lumienkuli jäi hypyssä hieman jälkeen ja koska ponnistut oli huono, tippui puomikin. Kehotin ottamaan esteen uudelleen ja olemaan tarkkana siinä miten tuot hevosen esteelle eli lähestyminen reippaassa laukassa ja keskelle estettä. Tällä kertaa este sujui ongelmitta ja Lumienkulikin pysyi hyvin hypyssä mukana. Ratsukko suoritti radan vielä kertaalleen jonka jälkeen loppuverkat sai suorittaa itsenäisesti. Kehotin ratsukkoa treenaamaan paljon esteen lähestymistä.
19.04.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Lumienkuli saapui jälleen kimon tammansa Anan kanssa valvovan silmäni alle, tällä kertaa kouluratsastuksen merkeissä. Alkuverryttelyt suoritettiin siirtymisten merkeissä käynnissä ja ravissa, jotta Lumienkuli saisi tamman paremmin kuulolle ja unohtamaan kentän keskellä olevan kartiojonon jota se niin kovin kyttäsi. Ana alkoi hakea hyvin muotoon ja tuntui toimivan pienilläkin avuilla. Pyysin ratsukkoa siirtymään uralle ja nostamaan harjoitusravin. Päätyihin tuli tehdä iso pääty-ympyrä harjoituslaukassa jonka jälkeen taas pitkälle sivulle tultaessa takaisin harjoitusraviin. Tamma oli ensin hieman haluton nostamaan laukkaa joten kehotin antamaan vähän napakammat ulkopohkeen avut. Toisella yrittämällä laukka löytyi eikä siinä ollut mitään moitittavaa. Lumienkulin istunta oli hyvä, kädet pysyivät hyvin paikallaan ja istuit hyvin syvällä satulassa jolloin harjoitusravikaan ei niin pompottavaa ollut tamman isoista askelista huolimatta. Muutaman kierroksen jälkeen pyysin ratsukkoa suuntaamaan kohti keskellä kenttää olevia kartioita kohti, ensin käynnissä, ja pujottelemaan ne kumpaankin suuntaan. Käynnissä tehtävä ei tuottanut ongelmia, Ana kuunteli hyvin ja teki mitä käskettiin. Seuraava tehtävä oli pujotella samaiset kartiot ravissa, eikä tämäkään tuottanut juuri ongelmia. Laukassa meinasitte missata pari kartiota sillä tamma oli hiukan liiankin innokas, pyysin rauhoittamaan tamman parilla voltilla ja kokeilemaan uudelleen, sekä tekemään koko ajan pieniä pidätteitä pujottelun aikana jotta meno ei menisi liian kovaksi. Tällä kertaa pujottelukin sujui, eikä yhtään kartiota mennyt ohi eikä kaatunut. Kehuin ratsukon suoritusta ja annoin tehdä loppuverryttelyt itsenäisesti ja kuten edellisen estevalmennuksen aikaan, kehotin ratsukkoa keskittymään treeneissä vauhdinsäätelyyn, mm. siirtymisten avulla.
20.04.2014 Yleislaatuarvostelu.
Kävimme Anan kanssa pyörähtämässä yleislaatuarvostelun huhtikuun tilaisuudessa ja hieman nuo pisteet jännittivät etukäteen sillä vaikka tammalla on sijoituksia jos jonkinlaisista kilpailuista ja valmentaudutukin on, niin valitettava tosiasia on ettei Anan vanhemmat olleet mitään laatuponeja. Tämän lisäksi Anan kuvatkin ovat hieman mitä ovat.. Toiveena oli kumminkin edes kolmas palkinto ja kun koitti vihdoin palkintojenjakopäivä, olin lähes jännityksestä kalpea. Ana saikin kuin saikin kolmannen palkinnon, vaikka saimmekin kaksi pistettä kuvien toimimattomuudesta. Mikä lienee ollut syy kuvien toimimattomuuteen juuri tuona päivänä, mutta onneksi tiedän ettei ne kuvat olisi tuoneet niin paljon pisteitä että toiselle palkinnolle oltaisiin päästy. Pisteet jakautuivatkin lopulta seuraavanlaisesti:
23,5 (14+9,5) - 22 - 17 - 0 - 6 = 66,5p / YLA3
Kuvat eivät näy/toimi. Siitä syystä hevonen saa kaksi miinuspistettä.
30.04.2014 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu
Lähdimme kokeilemaan onneamme kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun, mutta odotukseni eivät todellakaan ollut korkealla sillä tiesin että mahdollisuus jäädä ilman pisteitä olisi suuri. Tänään oli sitten vihdoin tulokset julkaistu ja vaikka osasin odottaa että jäisimme ilman palkintoa, niin kyllä se silti pisti vähän harmittamaan kun palkinto olisi ollut kiva. Nyt vain sitten toivotaan että Anan jälkeläiset keräisivät menestystä emänsäkin edestä kenttäratsastuksen parissa ja kokeilemme varmaan Anan kanssa uudelleen jossain vaiheessa kunhan tamman varsat kasvavat hieman ja saavat kilpailumenestystä. Voin kumminkin lohduttautua sillä ettei todellakaan jäänyt paljosta paitsi että olisimme saaneet kolmannen palkinnon. Pisteytys meni Anan kohdalla seuraavanlaisesti:
11 + 35 + 4,25 + 10 = 60,25 = ei palkittu
Tuomareiden kommentit: Kuvista vaikea arvostella kaikkia hevosen osia. Isällä ei sivuja, emän sivuilla ilmoitetuista kenttäsijoituksista osa villejä ja osassa ei mainintaa alaisuudesta, joten ei voida ottaa huomioon arvostelussa.
01.05.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Edellisestä kerrasta kun pääsin valmentamaan Lumienkulia ja Anaa olikin vierähtänyt jo tovi, mutta yllätyin positiivisesti kuinka ratsukko oli siitä kehittynyt. Tamma oli paremmin kuulolla eikä keskittynyt kyttäämään keskellä kenttää olevaa pientä esterataa jonka olin sinne kyhännyt, ja toimi hienosti siirtymisissäkin joita pyysin ratsukkoa tekemään alkuverryttelyjen aikaan. Esterata jonka olin tehnyt, koostui lähinnä 80-130cm pystyesteistä, alkuun tulisi pari pientä ristikkoa. Annoin Lumienkulille luvan suunnata kohti ensimmäisiä esteitä, pieniä 40cm ristikoita jotka olin pystyttänyt alkuun lähinnä nähdäkseni kuinka ratsukko saisi sovitettua askeleensa näiden esteiden välille, eli oliko vauhdinsäätelyssä tapahtunut kehitystä, sillä esteiden väli oli melko pitkä ja ennen toista ristikkoa tuli vähän hiljentää. Tämä ei kuitenkaan tuottanut Lumienkulille ja Analle mitään vaikeuksia ja annoin luvan jatkaa rataa. Ensimmäiselle pystylle lähestyminen epäonnistui, Ana meinasi loikata hieman liian reunasta kun lähestyminen esteelle ei tullut aivan keskelle estettä, mutta kuin ihmeen kaupalla selvititte esteen. Kehotin olemaan seuraavalle esteelle tultaessa hieman tarkkaavaisempi jotta tulisitte suoraan kohti estettä ja edelliseltä tilanteelta vältyttäisiin. Seuraava metrinen pystyeste meni vaivatta yli ja reilulla ilmavaralla. Seuraava este oli 110cm pysty joka ei myöskään tuottanut ongelmia. Loput kaksi estettäkin, molemmat 130cm pystyjä eivät tuottaneet ongelmia. Ratsukon suoritus oli kaikin puolin hyvä alun pientä kömmähdystä lukuunottamatta, joten jätin ratsukon suorittamaan loppuverkat itsenäisesti samalla kun keräsin estekaluston pois kentältä.
02.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Lumienkulista ja Ana-tammasta alkoikin tulla jo vakioasiakkaitani valmennuksissa, tällä kertaa he olivat tulleet hiomaan taitojaan kouluratsastuksen saralla. Annoin tapani mukaan tehdä alkuverryttelyt itsenäisesti, mutta puutuin kuitenkin ratsastajan istuntaan ja kehotin välillä ratsastamaan Anaa reippaammin eteen sillä se liikkui tänään hieman laiskahkosti. Ensimmäisenä tehtävänä tänään oli takaosakäännökset keskellä kumpaakin pitkää kentän sivua, jonka jälkeen päätyihin pääty-ympyrät kevyessä ravissa. Ensimmäinen takaosakäännös onnistui hienosti vaikka askel meinasikin vetää hieman sivuun. Toisella kertaa takaosakäännös onnistui jo paremmin ja pyöri paremmin paikallaan. Valmennuksen loppuun pyysin vielä ottamaan lisättyä ravia kummallakin pitkällä sivulla. Aluksi vähän tahmeasti liikkunut Ana ei millään syttynyt ajatukselle, mutta hetken aikaa kierreltyänne kenttää alkoi se lisätty ravikin sieltä löytyä, ja hienon näköistä se olikin. Loppuverkat annoin jälleen ratsukon tehdä itsenäisesti.
09.05.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Edellisestä valmennuskerrasta vierähtikin jo viikko, ja tänään olitte tuleet taas valmentautumaan esteillä. Tämän päivän tehtävät eivät mitään kovin vaikeita olleet ja alkuverryttelyjen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kentän toiseen päähän jossa odotteli ensimmäinen tehtävä. Olin laittanut maahan kaksi puomia vierekkäin ja tehtävän ideana oli laukata näiden puomien yli ympyrällä, ja Lumienkulin tehtävä oli löytää sopiva rytmi jotta puomit ylittyisivät ilman että Anan täytyisi korjailla askeliaan. Alkuun tehtävä tuotti hieman hankaluuksia, edellisessä kouluvalmennuksessa vähän laiskahko tamma oli tänään kuin aikapommi joka saattaisi räjähtää käsiin milloin tahansa. Pyysin rauhoittelemaan tammaa pienillä volteilla ja kokeilemaan sitten uudelleen. Kun tamma oli päästellyt enimmät höyryt, alkoi tehtävä sujua jo hiukan paremmin. Sanoin Lumienkulille, että laukka tulisi saada pysymään enemmän kasassa, joten kehotin antamaan pieniä pidätteitä koko ajan. OIkeaan kierrokseen tehtävä alkoi sujua mallikkaasti joten pyysin ottamaan saman vielä vasempaan kierrokseen. Oikea kierros oli tammalle selkeästi vaikeampi, vasempaan tehtävä ei tuottanut mitään hankaluuksia. Tehtävän jälkeen valmennukseen varattu aika alkoikin jo lähestyä loppuaan joten annoin Lumienkulin tehdä loppuverryttelyt itsekseen kuten yleensä.
10.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Saapuessani kentälle jossa Lumienkuli jo tapoihini tottuneesti teki Anan kanssa alkuverryttelyjä itsenäisesti, näin melkoisen näyn kun katsoin miten tamma poukkoili miten sattuu, kyttäsi ja pelkäsi lähes kaikkea mitä kentän laidoilla näkyi. Huikkasin Lumienkulille että anna sille paljon tekemistä pienillä volteilla, pienillä pidätteillä ja tekemällä paljon siirtymisiä niin että saisit sen täyden huomion. Pikkuhiljaa tamma alkoikin jo rauhoittua ja kuunnella ratsastajaansa, joten oli aika tämänkertaisen valmennuksen tehtävän, joka oli laukanvaihdot käynnin kautta. Laukanvaihtoja tuli tehdä kummallakin pitkällä sivulla ja päätysivut mentäisiin harjoitusravissa. Ensimmäiset yritykset menivät hieman pieleen, sillä tamma ei oikein ymmärtänyt mitä siltä pyydettiin ja meni hieman hätäiseksi, rauhoittelujen jälkeen pyysin antamaan selvemmät avut ja valmistelemaan Anan huolella laukannostoon ja vaihtoon pienin pidättein ja kädet alhaalla. Toisella yrittämällä Ana ja Lumienkuli näyttivätkin minulle sitten oikein mallioppiset laukanvaihdot. Hetken niitä tehtyänne kehuin ratsukon suoritusta, ja pyysin treeneissä keskittymään laukannoston valmisteluun ja omien käsiesi paikkaan, ne tuntuivat tänään nousevan turhan usein liian ylös. Jätin ratsukon tekemään loppuverryttelyt itsenäisesti.
Olin maneesissa reilusti ennen lumienkulia ja Anaa. Olin kuullut puhuttavan Anan säpsystä luonteesta, mutta en odottanut valmennuksesta sen kummempaa. Moni hevonenhan oli hieman kuuma. Lämmittelyssä pyysin ratsukkoa tekemään voltteja, Ana alkoi kaahottaa jo heti alussa. Alkoi sataa, ja peltikatto ropisi ikävästi ponin herkille korville, ja Ana muuttui todella säpsyksi. Päätin muutta tunnin ohjelmaa rauhallisemmaksi, en halunnut Anan lähtevän ympäri maneesia tukka putkella. Ohjelmassa olisi sitten temponlisäyksiä, ravissa. Ongelmaksi muodostuikin käynnin pitäminen, Ana päätti lähteä kiitoraviin heti lämmittelussä. Ei muuta kuin pienelle voltille vaan.
Temponlisäykset olivat hieman hankalia sateen vuoksi. Monta kertaa ravi muuttui laukaksi ja käynti kiitoraviksi. Tamma säpäsähteli paljon ja lumienkulilla oli suuri homma saada se pysymään kuolaimella ja halutussa tempossa. Noin puolen tunnin päästä Ana antoi rentoutua, jonka jälkeen homma sujui kuin leikki.
Annoin ratsukon ottaa loppukäynnit, niin lumienkuli kuin Anakin olivat aivan hikisiä. Palautteen jälkeen poistuin maneesista jättäen ratsukon jäähdyttelemään.
18.03.2014 Maastoestevalmennus, valmentajana Miivi
Tällä kertaa vuorossa olisi maastoesteitä. Valmennuksen ajankohdan olin valinnut tarkkaan säätiedotusta silmällä pitäen, Ana säikkyi herkästi. Valmennus olisi oman tallini Team Laplandin radalla, ja sinne tullakseen ratsukko olikin saanut olla pitkään autossa. Esteet olisivat korkeimmillaan metrisiä, pienimmillään noin 40cm. Ratsukko lämmitteli kentällä, josta pyysin heidät pienelle radalle, joka koostui puuntungoista ja muista suhteellisen helpoista esteistä. Rata oli todella pieni ja sen jälkeen paljastinkin päivän aiheen. Aiheena olisi portaat, joiden tiesin aiheuttavan onglmia ainakin omille hevosilleni. Radalta löytyi pienet portaat, jotka Ana selvitti melko hyvin jo ensimmäisellä kerralla. Pyysin lumienkulia korjaamaan hieman asentoaan sekä ottamaan ohjaa, Ana kompasteli hieman etupainoisuudesta alastulossa. He menivät esteen vielä kertaalleen, jonka jälkeen pyysin heitä siirtymään "suuren radan" puolelle. Siellä pyysin heitä ottamaan parit perusesteet ennen portaita, ja ne sujuivat mainiosti, tänään oli Anan päivä. Portaatkin sujuivat hyvin, ja toivoin vielä valmennuksen loppukoitoksenkin sujuvan. Aivan viimeisenä olisi metrinen rata, joka oli varustettu useilla erikoisesteillä. Selitin radan kulun lumienkulille ja hän käveli radan läpi minun kävellessäni hänen vierellään Anaa taluttaen. Noustessaan Anan selkään hänellä oli hyvin sisukkaan näköinen ilme, ja arvelin radan sujuvan ilmeen kuvastavalla tavalla. Olin oikeassa, rata sujui paremmin kuin omat ratsastukseni yleensä, ja omistinkin useita KERJ- ja MEJ-sijoittuneita hevosia. Loppupalautteessa ylistin, ja vain ylistin ratsukkoa. Lumienkulikin näytti tyytyväiseltä, enkä ihmetellyt.
30.03.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Freetu
Valmensin tänään lumienkulia ratsuponitammallaan Analla. Ana vaikutti melko säpäkältä aluksi, mutta ei oikeastaan säpsähdellyt mitään, tikitti vain paikoin turhan lyhyttä ja jännittynyttä askelta eteenpäin. Kehotin lumienkulia rauhoittamaan kevennystään ja hakemaan tammalle mukavan eteenpäinpyrkivän, mutta rennon tempon. Jos tamma yritti sluibailla ja lähteä pää pystyssä tikittämään, sai lumienkuli ratsastaa sitä reilusti eteen ja varmistaa, että sisäpohje oli kunnolla läpi. Muutamien siirtymien kautta hän sai hakea lisää rentoutta ja varmistaa, että Ana oli kuulolla ja totteli pidätteitä. Herkkäsuinen tamma ei hirveästi vaatinut pysähtyäkseen, mutta lumienkulin tuli olla tarkkana, että hänen kätensä ei jäänyt turhaan suuhun kiinni, vaan pidättävät avut lähtivät lähinnä vatsalihaksista.
Laukassa ratsukon tuli hakea samaa rentoutta ja pyöreyttä kuin ravissakin. Aluksi lumienkuli sai pyytää tammalta reipasta ja eteenpäinpyrkivää laukkaa eteenpäin. Aluksi tässäkin askel meinasi jäädä välillä turhan kootuksi, mutta istunnan avulla askel piteni ja Anakin näytti rentoutuneemmalta. Välillä lumienkuli sai käyttää sisäpohjettaan korostetusti hieman taakse, jotta tamma kuuntelisi sitä aktiivisemmin. Lopuksi ratsukko sai esittää muutamia siirtymiä laukasta käyntiin, josta taas takaisin laukkaan. Tässä lumienkulin tuli tarkkailla, että siirtymä olisi rento ja käyntiaskelien ja laukan välissä ei tulisi yhtään askelta ravia. Se ei ollut ongelma, ja rentoudenkin löydyttyä ratsukko näytti varsin hyvältä ja sopusointuiselta. Loppuverryttelyissä lumienkuli sai antaa tammalleen enemmän ohjaa ja antaa sen venyttää päätään eteen ja alas. Hienosti meni ja oli mukava nähdä, miten Ana rentoutuessaan pyöristyi koko selkälinjastaan ja liikkui mukavin, pitkin askelin.
31.03.2014 Estevalmennus, valmentajana Freetu
Tänään jatkoimme lumienkulin ja Anan kanssa, mutta tällä kertaa esteiden parissa. Alkuverryttelyissä kehotin lumienkulia jatkamaan edellisestä kerrasta eli etsimään tammalle mahdollisimman rennon, mutta eteenpäinpyrkivän ravin. Tamman jännittyessä hänen tuli ratsastaa sitä vain reilusti eteenpäin ja varmistaa sisäpohkeen toimivuus. Laukasta ratsukko sai tehdä useita siirtymiä käyntiin ja pysähdykseen, jotta varmistuisi, että myös jarrut pelaisivat kunnolla. Verryttelyhyppyinä oli aluksi yksi este apupuomilla, jonka jälkeen lisäsin se taakse toisen esteen kolmen laukan päähän. Pääty-ympyrällä ratsukon tuli laukata kavalettien yli. Aluksi Ana oli suhteellisen vauhdikas, ja lumienkuli saikin keskittyä kunnolla pidätteisiin, jotta tamma ei lähtisi lapasesta. Kehotin häntä valmistelemaan jokaisen hypyn ja etäisyyden sekä alastulon kunnolla, jotta tamman pyrähdykset eivät tulisi yllätyksenä. Sarjassa täytyi erityisesti olla tarkkana laukan tempon kanssa, jotta lähestyminen toiselle esteelle onnistuisi.
Jatkoimme tästä pieneen rataan, jossa oli yksi erikoisemman näköinen porttieste. Tätä tamma aluksi hieman kyttäsi, ja lumienkuli sai entistä enemmän keskittyä huolelliseen lähestymiseen ja siihen, että pohkeet olivat kiinni ennen estettä, jotta Ana varmasti hyppäisi. Portin jälkeen tuli okseri, joka sujui ratsukolta joka kerralla hyvin, vaikka Analla hieman energiaa pelottavan portin jälkeen olikin. Tiukan kaarteen jälkeen tuleva pysty jouduttiin ottamaan pari kertaa uudestaan, sillä lumienkulin täytyi ennen sitä ratsastaa kunnollinen kaari edelliseltä esteeltä kohti päätyä, jotta lähestyminen pystylle olisi suora. Tämäkin kuitenkin onnistui lopuksi ja kehotin ratsukkoa hyppäämään radan vielä kerran tismalleen samalla tavalla. Nyt ei Ana kytännyt porttiakaan, vaikka hyppäsikin sen varmuuden vuoksi hieman korkeammalta. Hienosti meni ja loppuverkat ratsukko sai suorittaa rauhaiseen tyyliin.
10.04.2014 Valmennus, valmentajana Veera R.
Tällä kertaa valmennus vuorossa olikin kenttäpainotteinen Ana. Olin jo maneesissa miettimässä valmennuksen kulkua, kun ratsukko saapui sinne. Vaihdoimme ratsastajan kanssa muutaman sanan ja sitten autoin tämän tamman selkään. Alkulämmittelyt ratsukko sai mennä ihan rauhassa ja pyysinkin heitä käymään kaikki askellajit läpi. Samalla sain mahdollisuuden nähdä miltä heidän yhteistyö näyttää. Analla olisi ilmeisesti vauhtia riittänyt ja välillä huomasin, että ratsastaja sai tehdä töitä pitääksen tamman ravissa tai käynnissä. Pyysin ratsukkoa aluksi tekemään ravissa paljon voltteja ja suunnan vaihdoksia, että saisimme Anan kunnolla kuulolle. Tätä tehtävää tehdessä Ana rauhottui hieman ja pyysin ratsukkoa siirtymään tekemään laukassa kahdeksikkoa, jonka keskellä aina ravin kautta laukan vaihto. Teimme tehtävää jonkin aikaa kunnes pyysin ratsukkoa laukkaamaan vielä muutaman kierroksen vapaasti ympäri maneesia. Tähän lopetimme tämän valmennuksen.
12.04.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera R.
Pääsin uudestaan valmentamaan Anaa, mutta nyt vuorossa olikin esteitä. Valmennus pidettiin taas maneesissa, sillä siellä Ana ei näkisi mörköjä, kuten ehkä kentällä voisi näkyä. Rakensin jo maneesin pitkälle sivulle kaksi estettä ja lävistäjälle yhden. Ratsukon saapuessa maneesiin tervehdin ratsastajaa ja autoin tämän selkään. Ratsukko lämmitteli taas itsenäisesti ja minä laitoin sillä välin toiselle pitkälle sivuille ravipuomit. Pyysin ratsukkoa tulemaan niitä ravissa ja tekemään isot pääty-ympyrät. Aluksi tamma hieman säpsyili, mutta tämäkin loppui alkulämmittelyjen aikana. Siirsin ravipuomit sivuun ja pyysin ratsukkoa tulemaan ensiksi ihan ravissa n. 40cm korkeat esteet. Ana tuli esteet hyvin, mutta selkeästi ratsastaja sai tehdä töitä tamman kanssa. Korotin esteitä n. 60cm korkeiksi ja pyysin ratsukkoa laukkaamaan pääty-ympyrän ja tulevan sitten esteet. Ratsukko suoritui tästäkin hienosti ja sitten nostimmekin esteet jo metrin korkuisiksi. Nyt Ana tuli ehkä hieman liian kiireellä esteelle sillä ensimmäisellä esteellä yksi puomi tippui, joten otimme vielä tämän uudelleen. Nyt tamma hyppäsi esteet hyvin ja vaihdoimme suuntaa. Sitten pyysin ratsukkoa tulemaan nämä kaksi estettä ja kääntymään sitten lävistäjällä olevalle esteelle. Ana kaahotti koko esteradan, joten pyysin ratsukkoa laukkaamaan muutamaan kierroksen niin, että Ana rauhottuisi ja sitten yritettiin uudelleen. Tällä kertaa rata meni hyvin ja päätimme lopettaa valmennuksen tähän.
17.04.2014 Estevalmennus, valmentajana Kaneli
Lumienkuli ja Ana saapuivat aurinkoisena kevätaamuna omaan talliini jo kauan sitten sopimallemme valmennustunnille. Tamma vaikutti heti kättelyssä herkältä ja hieman menevältä kaverilta, joten ehdotin, että menisimme tänään maneesissa. Lumienkuli näytti jopa huomattavan helpottuneelta ehdotuksestani ja oli samaa mieltä. Keväisestä säästä huolimatta keli oli hieman tuulinen, joten se saattaisi aiheuttaa ylimääräisiä mörrimöykkyjen hyppimisiä. Maneesissa sait ensin itse verrytellä minun valvovan silmän alla Anan. Verryttelyn aikana rakensin maneesiin monia esteitä, pari verryttelyä varten ja loput pientä koostetta varten. Ensimmäisessä verryttelylaukannostossa tamma hieman päästeli menemään, mutta oli jo pian hyvässä kontrollissa.
Esteillä verryttely aloitettiin pienillä ristikoilla, joiden sujuessa siirryimme pian pieniin ristikoihin. Välillä huomasin tamman hyppäävän esteet hieman niiden oikealta reunalta, joten päätin, että tähän voisimme hieman perehtyä. Hieman vinoista hypyistä huolimatta pienillä korkeuksilla esteet ylittyivät nopeasti ja hyvällä tyylillä. Pieni pystyeste oli korkeudeltaan noin 100cm ja laitoin maahan yhdet puomit lähestymistö varten, jotka voisivat hieman ohjata teitä hyppäämään suorempaan. Parin hypyn jälkeen aloitte saamaan ideasta kiinni ja hypyt muuttuivat hieman suoremmaksi. Tämän jälkeen tein pienen, kolmen esteen radan ohjaavine maapuomeineen. Radalla lähestymiset olivat aika pitkiä, joten teillä oli mahdollisuus saada hyvät, suorat tiet ja se onnistuikin. Sain nähdä hyvää työskentelyä ja suoria hyppyjä, mihin olin pyrkinytkin tunnin harjoitteilla. Radan jälkeen kiitin teitä tunnista ja jätin teidät tekemään loppuverkkaa.
18.04.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Lumienkuli saapui tammansa Anan kanssa ensimmäistä kertaa valmennukseeni. Lumienkuli oli antanut etukäteen tietoja joiden mukaan tamma saattaisi säpsyä uusia ja omituisia asioita, joten olin jättänyt erikoisesteet radalta kokonaan pois, keskittyisimme niihin sitten tulevissa valmennuksissa kunhan tutustuisin tammaan ja sen oikkuihin ensin paremmin. Pyysin ratsukkoa tekemään alkuverryttelyt itsenäisesti, tarkkailin itse sivummalta ja korjailin Lumienkulin istuntaa. Kun alkuverryttelyt oli tehty annoin luvan suunnata ensimmäiselle esteelle joka oli 60cm pystyeste. Esteelle tullessa tammalla oli hiukan liikaa vauhtia ja se meinasi ensin kieltää, mutta Lumienkuli auttoi hienosti tamman yli esteen. Kehotin pidättämään Anaa reilummin ennen seuraavaa estettä ja istumaan syvemmällä satulassa. Este ylittyi hienosti ja ratsukko tuntui pelaavan hyvin yhteen, Ana selkeästi luotti ratsastajaansa eikä jäänyt kyttäämään esteitä. Kolmannelle esteelle meinasi jälleen sattua pieni virhe, tällä kertaa vauhtia oli liian vähän eikä ponnistus osunut oikeaan kohtaan. Ana kuitenkin hyppäsi ja Lumienkuli jäi hypyssä hieman jälkeen ja koska ponnistut oli huono, tippui puomikin. Kehotin ottamaan esteen uudelleen ja olemaan tarkkana siinä miten tuot hevosen esteelle eli lähestyminen reippaassa laukassa ja keskelle estettä. Tällä kertaa este sujui ongelmitta ja Lumienkulikin pysyi hyvin hypyssä mukana. Ratsukko suoritti radan vielä kertaalleen jonka jälkeen loppuverkat sai suorittaa itsenäisesti. Kehotin ratsukkoa treenaamaan paljon esteen lähestymistä.
19.04.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Lumienkuli saapui jälleen kimon tammansa Anan kanssa valvovan silmäni alle, tällä kertaa kouluratsastuksen merkeissä. Alkuverryttelyt suoritettiin siirtymisten merkeissä käynnissä ja ravissa, jotta Lumienkuli saisi tamman paremmin kuulolle ja unohtamaan kentän keskellä olevan kartiojonon jota se niin kovin kyttäsi. Ana alkoi hakea hyvin muotoon ja tuntui toimivan pienilläkin avuilla. Pyysin ratsukkoa siirtymään uralle ja nostamaan harjoitusravin. Päätyihin tuli tehdä iso pääty-ympyrä harjoituslaukassa jonka jälkeen taas pitkälle sivulle tultaessa takaisin harjoitusraviin. Tamma oli ensin hieman haluton nostamaan laukkaa joten kehotin antamaan vähän napakammat ulkopohkeen avut. Toisella yrittämällä laukka löytyi eikä siinä ollut mitään moitittavaa. Lumienkulin istunta oli hyvä, kädet pysyivät hyvin paikallaan ja istuit hyvin syvällä satulassa jolloin harjoitusravikaan ei niin pompottavaa ollut tamman isoista askelista huolimatta. Muutaman kierroksen jälkeen pyysin ratsukkoa suuntaamaan kohti keskellä kenttää olevia kartioita kohti, ensin käynnissä, ja pujottelemaan ne kumpaankin suuntaan. Käynnissä tehtävä ei tuottanut ongelmia, Ana kuunteli hyvin ja teki mitä käskettiin. Seuraava tehtävä oli pujotella samaiset kartiot ravissa, eikä tämäkään tuottanut juuri ongelmia. Laukassa meinasitte missata pari kartiota sillä tamma oli hiukan liiankin innokas, pyysin rauhoittamaan tamman parilla voltilla ja kokeilemaan uudelleen, sekä tekemään koko ajan pieniä pidätteitä pujottelun aikana jotta meno ei menisi liian kovaksi. Tällä kertaa pujottelukin sujui, eikä yhtään kartiota mennyt ohi eikä kaatunut. Kehuin ratsukon suoritusta ja annoin tehdä loppuverryttelyt itsenäisesti ja kuten edellisen estevalmennuksen aikaan, kehotin ratsukkoa keskittymään treeneissä vauhdinsäätelyyn, mm. siirtymisten avulla.
20.04.2014 Yleislaatuarvostelu.
Kävimme Anan kanssa pyörähtämässä yleislaatuarvostelun huhtikuun tilaisuudessa ja hieman nuo pisteet jännittivät etukäteen sillä vaikka tammalla on sijoituksia jos jonkinlaisista kilpailuista ja valmentaudutukin on, niin valitettava tosiasia on ettei Anan vanhemmat olleet mitään laatuponeja. Tämän lisäksi Anan kuvatkin ovat hieman mitä ovat.. Toiveena oli kumminkin edes kolmas palkinto ja kun koitti vihdoin palkintojenjakopäivä, olin lähes jännityksestä kalpea. Ana saikin kuin saikin kolmannen palkinnon, vaikka saimmekin kaksi pistettä kuvien toimimattomuudesta. Mikä lienee ollut syy kuvien toimimattomuuteen juuri tuona päivänä, mutta onneksi tiedän ettei ne kuvat olisi tuoneet niin paljon pisteitä että toiselle palkinnolle oltaisiin päästy. Pisteet jakautuivatkin lopulta seuraavanlaisesti:
23,5 (14+9,5) - 22 - 17 - 0 - 6 = 66,5p / YLA3
Kuvat eivät näy/toimi. Siitä syystä hevonen saa kaksi miinuspistettä.
30.04.2014 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu
Lähdimme kokeilemaan onneamme kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun, mutta odotukseni eivät todellakaan ollut korkealla sillä tiesin että mahdollisuus jäädä ilman pisteitä olisi suuri. Tänään oli sitten vihdoin tulokset julkaistu ja vaikka osasin odottaa että jäisimme ilman palkintoa, niin kyllä se silti pisti vähän harmittamaan kun palkinto olisi ollut kiva. Nyt vain sitten toivotaan että Anan jälkeläiset keräisivät menestystä emänsäkin edestä kenttäratsastuksen parissa ja kokeilemme varmaan Anan kanssa uudelleen jossain vaiheessa kunhan tamman varsat kasvavat hieman ja saavat kilpailumenestystä. Voin kumminkin lohduttautua sillä ettei todellakaan jäänyt paljosta paitsi että olisimme saaneet kolmannen palkinnon. Pisteytys meni Anan kohdalla seuraavanlaisesti:
11 + 35 + 4,25 + 10 = 60,25 = ei palkittu
Tuomareiden kommentit: Kuvista vaikea arvostella kaikkia hevosen osia. Isällä ei sivuja, emän sivuilla ilmoitetuista kenttäsijoituksista osa villejä ja osassa ei mainintaa alaisuudesta, joten ei voida ottaa huomioon arvostelussa.
01.05.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Edellisestä kerrasta kun pääsin valmentamaan Lumienkulia ja Anaa olikin vierähtänyt jo tovi, mutta yllätyin positiivisesti kuinka ratsukko oli siitä kehittynyt. Tamma oli paremmin kuulolla eikä keskittynyt kyttäämään keskellä kenttää olevaa pientä esterataa jonka olin sinne kyhännyt, ja toimi hienosti siirtymisissäkin joita pyysin ratsukkoa tekemään alkuverryttelyjen aikaan. Esterata jonka olin tehnyt, koostui lähinnä 80-130cm pystyesteistä, alkuun tulisi pari pientä ristikkoa. Annoin Lumienkulille luvan suunnata kohti ensimmäisiä esteitä, pieniä 40cm ristikoita jotka olin pystyttänyt alkuun lähinnä nähdäkseni kuinka ratsukko saisi sovitettua askeleensa näiden esteiden välille, eli oliko vauhdinsäätelyssä tapahtunut kehitystä, sillä esteiden väli oli melko pitkä ja ennen toista ristikkoa tuli vähän hiljentää. Tämä ei kuitenkaan tuottanut Lumienkulille ja Analle mitään vaikeuksia ja annoin luvan jatkaa rataa. Ensimmäiselle pystylle lähestyminen epäonnistui, Ana meinasi loikata hieman liian reunasta kun lähestyminen esteelle ei tullut aivan keskelle estettä, mutta kuin ihmeen kaupalla selvititte esteen. Kehotin olemaan seuraavalle esteelle tultaessa hieman tarkkaavaisempi jotta tulisitte suoraan kohti estettä ja edelliseltä tilanteelta vältyttäisiin. Seuraava metrinen pystyeste meni vaivatta yli ja reilulla ilmavaralla. Seuraava este oli 110cm pysty joka ei myöskään tuottanut ongelmia. Loput kaksi estettäkin, molemmat 130cm pystyjä eivät tuottaneet ongelmia. Ratsukon suoritus oli kaikin puolin hyvä alun pientä kömmähdystä lukuunottamatta, joten jätin ratsukon suorittamaan loppuverkat itsenäisesti samalla kun keräsin estekaluston pois kentältä.
02.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Lumienkulista ja Ana-tammasta alkoikin tulla jo vakioasiakkaitani valmennuksissa, tällä kertaa he olivat tulleet hiomaan taitojaan kouluratsastuksen saralla. Annoin tapani mukaan tehdä alkuverryttelyt itsenäisesti, mutta puutuin kuitenkin ratsastajan istuntaan ja kehotin välillä ratsastamaan Anaa reippaammin eteen sillä se liikkui tänään hieman laiskahkosti. Ensimmäisenä tehtävänä tänään oli takaosakäännökset keskellä kumpaakin pitkää kentän sivua, jonka jälkeen päätyihin pääty-ympyrät kevyessä ravissa. Ensimmäinen takaosakäännös onnistui hienosti vaikka askel meinasikin vetää hieman sivuun. Toisella kertaa takaosakäännös onnistui jo paremmin ja pyöri paremmin paikallaan. Valmennuksen loppuun pyysin vielä ottamaan lisättyä ravia kummallakin pitkällä sivulla. Aluksi vähän tahmeasti liikkunut Ana ei millään syttynyt ajatukselle, mutta hetken aikaa kierreltyänne kenttää alkoi se lisätty ravikin sieltä löytyä, ja hienon näköistä se olikin. Loppuverkat annoin jälleen ratsukon tehdä itsenäisesti.
09.05.2014 Estevalmennus, valmentajana reibili
Edellisestä valmennuskerrasta vierähtikin jo viikko, ja tänään olitte tuleet taas valmentautumaan esteillä. Tämän päivän tehtävät eivät mitään kovin vaikeita olleet ja alkuverryttelyjen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kentän toiseen päähän jossa odotteli ensimmäinen tehtävä. Olin laittanut maahan kaksi puomia vierekkäin ja tehtävän ideana oli laukata näiden puomien yli ympyrällä, ja Lumienkulin tehtävä oli löytää sopiva rytmi jotta puomit ylittyisivät ilman että Anan täytyisi korjailla askeliaan. Alkuun tehtävä tuotti hieman hankaluuksia, edellisessä kouluvalmennuksessa vähän laiskahko tamma oli tänään kuin aikapommi joka saattaisi räjähtää käsiin milloin tahansa. Pyysin rauhoittelemaan tammaa pienillä volteilla ja kokeilemaan sitten uudelleen. Kun tamma oli päästellyt enimmät höyryt, alkoi tehtävä sujua jo hiukan paremmin. Sanoin Lumienkulille, että laukka tulisi saada pysymään enemmän kasassa, joten kehotin antamaan pieniä pidätteitä koko ajan. OIkeaan kierrokseen tehtävä alkoi sujua mallikkaasti joten pyysin ottamaan saman vielä vasempaan kierrokseen. Oikea kierros oli tammalle selkeästi vaikeampi, vasempaan tehtävä ei tuottanut mitään hankaluuksia. Tehtävän jälkeen valmennukseen varattu aika alkoikin jo lähestyä loppuaan joten annoin Lumienkulin tehdä loppuverryttelyt itsekseen kuten yleensä.
10.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana reibili
Saapuessani kentälle jossa Lumienkuli jo tapoihini tottuneesti teki Anan kanssa alkuverryttelyjä itsenäisesti, näin melkoisen näyn kun katsoin miten tamma poukkoili miten sattuu, kyttäsi ja pelkäsi lähes kaikkea mitä kentän laidoilla näkyi. Huikkasin Lumienkulille että anna sille paljon tekemistä pienillä volteilla, pienillä pidätteillä ja tekemällä paljon siirtymisiä niin että saisit sen täyden huomion. Pikkuhiljaa tamma alkoikin jo rauhoittua ja kuunnella ratsastajaansa, joten oli aika tämänkertaisen valmennuksen tehtävän, joka oli laukanvaihdot käynnin kautta. Laukanvaihtoja tuli tehdä kummallakin pitkällä sivulla ja päätysivut mentäisiin harjoitusravissa. Ensimmäiset yritykset menivät hieman pieleen, sillä tamma ei oikein ymmärtänyt mitä siltä pyydettiin ja meni hieman hätäiseksi, rauhoittelujen jälkeen pyysin antamaan selvemmät avut ja valmistelemaan Anan huolella laukannostoon ja vaihtoon pienin pidättein ja kädet alhaalla. Toisella yrittämällä Ana ja Lumienkuli näyttivätkin minulle sitten oikein mallioppiset laukanvaihdot. Hetken niitä tehtyänne kehuin ratsukon suoritusta, ja pyysin treeneissä keskittymään laukannoston valmisteluun ja omien käsiesi paikkaan, ne tuntuivat tänään nousevan turhan usein liian ylös. Jätin ratsukon tekemään loppuverryttelyt itsenäisesti.
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu.